”Suuri jyväkoko maistuu Kaura 2.0:ssa”

Syyskuun ensimmäisellä viikolla Ilmajoella, Mäki-Latvalan tilalla liputettiin sekä suomalaisen ruoan kunniaksi (4.9.) että yrittäjän (5.9.) päivänä. Jussi-paitaan puetun modernin kuivurin katolla, 25 metrin korkeudessa helteisessä, tyynessä kesäpäivässä heilui Ruokaa omasta maasta -lippu. Niin kuin on heilunut joka päivä aina vuodesta 2018, kun kotimaisella biopolttoaineella toimiva kuivuri valmistui.

Elo–syyskuun vaihteen rankkasateiden jälkeen Mikko todellakin toivotti tervetulleeksi ennätyshellekesän loppusuoran poutapäivät.

– Vaikka puinnit aloitettiin jo 6.8., niin vielä on myöhäisiä lajikkeita puimatta. Nyt odotellaan ensin tulvan laskua ja sitä, että pelto kestää koneilla mennä. Ihan ensimmäisenä puidun ohran paikalle kylvetty, jo oraalle ehtinyt ruis jäi sekin veden alle, kertoi Mikko satokauden kuulumisia syyskuun alussa, kun 10 hehtaaria Kaura 2.0:aa oli vielä puimatta.

– Viimeiset Kaura 2.0:t puitiin iltahämärissä 16.9.

Paahtavan kuivuuden jälkeen pilvipoutaa ja sopivasti sadetta – ennen tulvaa

Alkukesä antoi ymmärtää, että tästä satokaudesta tulee ennätyksellinen – määrittäähän lämpö kasvurytmin. Mutta auringon säteilyäkin tarvitaan. Helteistä huolimatta kesä on ollut Ilmajoella pilvinen. 

– Kauran korsi tuleentui tosi hitaasti. Vaikka jyvät olivat valmiita, korsi oli vielä vihreä, mikä hidasti puintia. Toisaalta jos kaura ylituleentuu, varisevat jyvät peltoon. Onneksi nykyiset, kehittyneet lajikkeet sietävät paremmin sateistakin kasvukautta, pohtii Mikko.

Syyskuun alkuun asti kasvuolosuhteet olivat kaikin puolin suotuisat: sateetkin tulivat kuin oppikirjan mukaan. – Jopa niin, että muutamat lajikkeet yrittivät ”juosta yli” tiettyjen kasvuvaiheiden kuten esimerkiksi kaura sadon kannalta tärkeän sivuversojen teon, ottaa Mikko esimerkin. 

–Yhden viikonlopun rankkasade olikin sitten erikoinen käänne käsikirjoitukseen. Mutta lajin luonteeseen kuuluu tämäkin, että kesken parhaan puintikauden vettä tulee 160 milliä yhdestä kuurosta. Lakoahan siitä tuli, mutta täsmälannoitus on tukenut Kaura 2.0:aa kestämään tällaisenkin yllätysmomentin.

Myllyltä jo kiitokset huippulaadusta

Mäki-Latvalan tilan viiden vuoden tilastoihin verrattuna satokausi 2024 ylitti keskiarvon.

– Olen tyytyväinen satoon. Erityisesti myöhäiset lajikkeet tuottivat hyvin, kertoo Mikko. – Joskin näissä sitten on riskinä se, että puinti jää syyssateiden alle.

Kaura 2.0:n osalta sadon määrä on parempi kuin vuonna 2023.

– Jo lajikkeen valinnassa olemme tähdänneet suuriin jyviin, jotka vaikuttavat sekä puuron makuun että suutuntumaan. Suurijyväinen, myöhäisen syksyn lajike toimii hyvin jyvän hometoksiineja vastaan. Sadon laatuun ja määrään vaikuttavat myös viljelykierto ja täsmälannoitus, listaa Mikko välkymmän viljelyn toimenpiteitä.

–Myllylle jo saatujen viljanäytteiden ja laboratoriotutkimustemme mukaan Mäki-Latvalan tilan 2024 satokauden Kaura 2.0 on huippulaatuista, vahvistaa Helsingin Myllyn viljan ostopäällikkö Pekka Kultti.

Käsi- ja jalkatyötä ennen puimuria ja kuivuria

Kesä–heinäkuun vaihteessa tehtyjen täsmälannoitusten jälkeen Mikko jalkautui Kaura 2.0 -pelloille heinäkuun puolivälissä.

– Hukkakauraa ei voida torjua kemiallisesti. Lakisääteisissä hukkakauratarkastuksissa on tärkeää löytää ja kitkeä pois jokainen yksittäinen hukkakaura, sillä jo yksikin yksilö voi tuottaa satoja siemeniä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä vuosia. Silmä tarkkana pitää olla, sillä hukkakaura eroaa kaurasta vain pienellä ulkonäkövivahteella.

Vilkkaana kesäpäivänä se tarkoittaa, että Mikon älykello näyttää jopa 400 % aktiivisuutta, kun kaurapellolla hoidetaan ”kaksi kärpästä yhdellä iskulla”.

– Samalla kertaa tuli tehtyä kasvustoseurantaa. Hyvin olivat Kaura 2.0:n täsmälannoitukset tuottaneet tulosta, ja kasvi oli tykännyt kasvukauden sadepäivien runsaudesta. Jalkatöissä näkee, mitä pellolla tapahtuu. Ja maisematkin ovat mukavat, kehuu Mikko työolosuhteita.

Kaura 2.0 kuivaa kotimaisella biopolttoaineella 

Vuonna 2022 käynnistyneen Helsingin Myllyn vastuullisuusviljelyohjelman tavoitteena on parempi sato pienemmällä ympäristökuormalla. Mäki-Latvalan tilalla maatalouden ympäristökuormaa on tarkasteltu kriittisesti jo vuosikymmeniä.

–Vuodesta 2010 hake on ollut osittain kuivurin energianlähteenä, ja 2018 valmistunut kuivurimme käyttää yksinomaan kotimaista biopolttoainetta. Olen tosi tyytyväinen uuteen kuivuriin, joka keventää ympäristökuormaa ja on taloudellisempi kuin polttoöljyllä käyvät kuivurit. 

Hakkuutähteet, peltojen reunojen pusikot, kuivausprosessin puhdistusroskat… kaikki tämä kiertää Mäki-Latvalan tilalla tarvittavaksi energiaksi. Niin talo kuin tuotantotilatkin lämpiävät hakkeella.

–Kesäpäivinä olemme täysin energiaomavaraisia, sillä 2018 investoimme myös 146 paneelin aurinkovoimalaan, kertoi Mikko.

Herne loi perustan satokauden 2025 Kaura 2.0:lle 

Poikkeuksellisen aikaisin, elokuun alussa aloitetut puinnit tarkoittavat sitä, että myös satokausi 2025 käynnistyi varhain. Syyskuun alkupäivinä Mikko arveli, että puintien kanssa valmiita ollaan muutaman viikon sisällä. Kukkivista kasveista rypsi oli puitu jo ennen syyskuun puoliväliä. Kaura 2.0 päätti puinnit 16.9.

– Joskus olemme puineet rapsia ensilumien peittämiltä pelloilta, joten sivuluisuakin on koettu puimurin puikoissa.

Mäki-Latvalan tilalla syysviljat olivat syyskuun alussa oraalla. Yli talven säilytettävät kerääjäkasvit olivat lähteneet mahtavaan kasvuun. Vuoden 2025 Kaura 2.0 satoa oli valmisteltu koko kausi 2024, kun typpeä maaperään varastoiva herne tekee viljelykierrossa seuraavaksi tilaa kauralle.

–Osa pelloista talvehtii kasvipeitteisenä, osa kevytmuokataan jo syksyllä, jotta päästään varhain keväällä kylvämään. Luonnonhoitopellot niitetään. Kalkitus hoidetaan joko syksyllä tai kevättalven hangilla, avasi Mikko maatalousyrittäjän to-do-listaa.

Puinnin jälkeisissä peltotöissäkin hommat hoidetaan ajatuksella ja ekologisesti.

– Renkailla ja rengaspaineilla on iso rooli, kun halutaan säästää sekä peltoa että polttoainetta. Mitä pienemmät rengaspaineet, sitä hellempi maaperälle, kertoo Mikko Mäki-Latvala.

Lue lisää Kaura 2.0:sta