Satelliittikuvat ohjaavat Kaura 2.0:n täsmälannoitusta

Ilmajoella kesäpäivä on juhannusviikolla pitkä. Toukokuun helteiden ja kesäkuun sateiden jälkeen välkymmin viljelty Kaura 2.0 kasvaa vauhdilla kortta. Lippulehden jälkeen on kukinnon vuoro.
– Meneillään olevat täsmälannoitukset vähentävät myös korrensäätelyn ja tautitorjunnan tarvetta, kertoo sopimusviljelijä Mikko Mäki-Latvala

Kun viimeksi jututimme Mikkoa, Yhden tilan Kaura 2.0:n toisen satokauden kylvöt olivat vielä kesken. Takatalvet ja tulvat jäivät kuitenkin Ilmajoellakin nopeasti historiaan, kun  toukokuun pitkä hellejakso boostasi kauran kasvua.

– Kaura kesti hyvin tämän hellejakson. Yleensä ei tällaista paahdetta toukokuussa koeta. Orastuminen kärsii helposti kuivuudesta, mutta nyt kaura orastui hyvin. Tässä kohtaa oli meidän etu, että talviaikainen kasvipeite piti pellot pitkään kosteina. 

Lannoitus

Täsmälannoitusta kaurapellolle.

Mikko myöntää, että parin viikon hellejakson jälkeen Mäki-Latvalan tilalla sadetta odotettiin jo kauhunsekaisin tuntein. Jossain kohtaa kaksikin saderintamaa kulki tilan ohi rintarinnan, mutta Kaura 2.0 -pellot jäivät siinä välissä kuiviksi. Kolmea sääasemaa seurataan silmä tarkkana ja ennakoiden koko kasvukauden ajan.

– Sanotaan, että kaura kasvaa vedellä, mutta kaura sietää paremmin kuivuutta kuin esimerkiksi ohra. Onneksi taivas aukesi kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Siitä asti vettä on tullut päivittäin, meidän mielestä ei kuitenkaan yhtään liikaa. Pellon hyvä rakenne kestää sekä kuivuuden että sateet. Kyllä täällä mielellään otetaan sateet vastaan, vaikka ne peltotöihin vaikuttavatkin.

Tärkeä kasvuvaihe: tulitikun mitasta puoleen sääreen

Juhannusviikolla Mikko Mäki-Latvalan mukaan odotukset Kaura 2.0 -sadon osalta ovat korkealla – etenkin jos vertaa satokauteen 2023.

– Vuosi sitten orastuminen oli tasaisempaa. Sivuversoja ei kuitenkaan ajallaan tullut, kun oli kylmää ja kasvun kannalta tärkeät sateet jäivät tulematta. Kun sadehanat sitten myöhemmin kesällä aukesivat, tulivat jälkiversot. Eli puintivaiheessa samalla pellolla oli kahden, kolmen eri sukupolven kauraa, muistelee Mikko.

Juhannusviikolla 2024 kasvusto näyttää tasaisen laadukkaalta.
– Toki tässä eletään kauran kannalta stressiherkkää vaihetta. Korrenkasvuvaihe on menossa, vielä piilossa olevan lippulehden aika on noin viikon päästä. Sitten on kauran kukinnon, röyhyn vuoro.

20.6. kesäpäivä on Ilmajoella pitkä. Huomattavasti pidempi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tai Tampereella. 

– Kaura kasvaa nyt vauhdilla pituutta. Jo polvenkorkuiseksi venähtäneen kauran haasteena on myöhemmin pystyssä pysyminen. Jos korsi nitkahtaa, jyväkoko uhkaa jäädä pieneksi ja jyviä vaanivat hometoksiinit. Täsmälannoitus auttaa tässäkin, jotta korrensäätely ja tautitorjunta voidaan minimoida.

Katso videolta Mikon kuulumiset suoraan pellolta lannoituspuuhista.

Kasvustokartat

Keskellä näkyvä lannoitussuunnitelma tehdään vasemmalla olevan kasvusto-/biomassakartan perusteella. Sen pohjalta luodaan lopullinen, oikealla näkyvä levityskartta, jonka perusteella Trimblen ajo-opastin käskyttää lannoitteenlevitintä paikkatietokohtaisesti.

Satelliitti sen kertoo: oikeaan aikaan oikeaan paikkaan

Juhannusaatonaattona Mikko Mäki-Latvala lähtee Kyrönjoen rantaan, Kaura 2.0 -pellolle tasauslannoittamaan. Kaksi päivää aikaisemmin, 18.6. satelliitti on kuvannut pellosta kasvustokartan, jonka antaa tarkan tiedon täsmälannoitukselle.

– Perinteisesti lannoitetta levitetään joka paikkaan yhtä paljon. Meillä ei lähdetä pellolle ennen kun satelliittikuvien pohjalta on käytettävissä tarkka tieto tilanteesta. Satelliittikuvausten haasteena ovat pilviset päivät, jolloin kuvista ei voi nähdä kasvimassan määrää. Välillä pitää kytätä kelejä, välillä yhdistellä informaatiota eri kuvauksista.

Satelliitti kuvaa Kaura 2.0 -peltoa kahden, kolmen päivän välein.
– Satelliittikuvien biomassakartan perusteella luomme lannoitussuunnitelman ja sen pohjalta levityskartan, jonka mukaan Trimblen ajo-opastin käskyttää paikkatietokohtaisesti lannoitteenlevitintä, kertoo Mikko.

– Kasvustokartta kertoo, minne lisälannoitusta tarvitaan ja missä kasvi ei pysty lannoitetta hyödyntämään. Lannoite todellakin menee kasvuun, eikä sitä valu ympäristöön. Tällä 3,3 hehtaarin peltolohkolla keskimääräinen 77 kg/ha tarkoittaa käytännössä, että muutamat kohdat saavat lannoitetta 4 kg/ha, kun hyvin lähellä olevilla alueilla lannoituksen tarve on  jopa 135 kg/ha.

Leppäkertuille kyllä, tuholaistorjunta-aineille ei

Säävaraus-termillä on Mäki-Latvalan tilalle ihan toinen merkitys, kuin mihin kesälomalaiset ovat tottuneet. Ilmajoella säävaraus tarkoittaa, että aina kun on keliä, niin kone liikkuu. Juhannusaatonaattona rypsin herkät kukkanuput olisivat suunnitelmien mukaan jo aamusta saaneet osansa kasvinsuojelutoimenpiteistä, mutta 5 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli siirsi työt rypsipellolla tyynempään iltavuoroon.

Kaura 2.0:n kasvatuksessa ei tuholaistorjunta-aineita käytetä. Kauran pahimman tuholaisen, tuomikirvan torjuntaan on luonnollinen vihollinen: leppäkerttu. Yksi leppäkerttu voi syödä elinaikanaan jopa tuhansia kirvoja.

– Tuomikirva ei vahingoita kauraa, mutta levittää kaurapeltoon kääpiökasvuviroosia, joka kuihduttaa kauran. Seuraamme aktiivisesti Luonnonvarakeskuksen tuomikirvaennusteita. Nyt sää on meidän puolella ja kirvoja vastaan eli olemme toiveikkaita, että sato säästyy myös kääpiökasvuviroosilta.

Mikko Mäki-Latvala haluaakin muistuttaa, että kasvinsuojelu ei ole yhtä kuin torjunta-aineiden käyttö.

– Kasvinsuojelu on kasvukauden aikaista oikeaa ravintotasapainoa, jossa roolinsa on niin makro- kuin mikroravinteillakin. Vaikka esimerkiksi sinkin, boorin ja mangaanin osalta puhutaan vain grammoista, voi pienen tärkeän ravinteen puuttuminen rajoittaa satoa. Kun näyttää, että kaikki on kunnossa, mangaanin puute hyppääkin silmille. Siinä ei silloin typen ja fosforin määrä auta.  Kauralle mangaani on kriittisin tekijä: jo 0,04 grammaa neliölle saattaa pelastaa sadon, tietää Mikko Mäki-Latvala kokemuksesta.

Leppäkerttu

Kauran pahimman tuholaisen, tuomikirvan torjuntaan on luonnollinen vihollinen: leppäkerttu

Vierailemme Mäki-Latvalan tilalla jälleen puintiaikaan.

Mikä ihmeen Kaura 2.0? Lue lisää!
Mäki-Latvala

Jaa artikkeli

Sinua voisi myös kiinnostaa

Myllärin pakkausilmeen uudistus jatkuu
Uutiset 03.07.2024

Myllärin pakkausilmeen uudistus jatkuu

Uuden brändi-ilmeemme mukaisia pakkauksia alkaa näkyä kaupoissa yhä enemmän. Lue lisää

Uutuuksillamme vartissa kuitua ja makua ruokapöytään
Uutiset 05.06.2024

Uutuuksillamme vartissa kuitua ja makua ruokapöytään

Ateria-ainestemme tuoteperhe kasvoi Myllärin Pyöreäjyväisellä Vehnällä. Lisäksi gluteenitonta ruokavaliota noudattavien iloksi Myllärin Pitkäjyväinen Kaura valmistetaan nyt gluteenittomasta kaurasta. Lue lisää

Ensimmäinen Kaura 2.0 sato on kaupoissa ja toinen kylvetty
Viljely 28.05.2024

Ensimmäinen Kaura 2.0 sato on kaupoissa ja toinen kylvetty

Kevät on edennyt rytinällä, vaikka melkoinen takatalvi yllättikin kevättöihin rientäneet. Kuulostelimme, miten Kaura 2.0:n kylvöt etenevät Mäki-Latvalan tilalla. Ensin näytti, … Lue lisää

Helsingin Mylly mukana Taitaja 2024 -kisassa
Uutiset 20.05.2024

Helsingin Mylly mukana Taitaja 2024 -kisassa

Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma kokoaa Suomen parhaat taitajat tällä viikolla Kuopioon. Lue lisää