Niklas Kumlin: "Haluan olla luottamuksen arvoinen"
Yhdeksän vuotta sitten Niklas Kumlin otti vetovastuun isoisoisänsä Eduard Puhkin Helsingin Sörnäisiin perustamasta myllystä. Hän haluaa olla luottamuksen arvoinen johtajana, yrittäjänä, työnantajana ja sopimuskumppanina.
– On kunniatehtävä luotsata perheyritystä eteenpäin, sanoo Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin.
Helsingin Myllyn vahvuutena Niklas näkee nopeuden ja ketteryyden sekä lisäarvolliset viljapohjaiset tuotteet entistä pidemmälle jalostettuina.
– Kaikki liiketoiminta perustuu ihmisiin. Luottamus, ihmissuhteet ja ystävyys ovat avainasemassa, painottaa Niklas.
– Hämärästi muistan, että olen käynyt äitini Maret Puhkin kanssa Sörnäisissä. Ja, että isoisä Jüri Puhk halusi rakentaa uuden myllyn. Olin 10-vuotias, kun Järvenpäässä juhlittiin uuden myllyn avajaisia. Oli juhlatelttaa, bändi soitti ja minä sekä nuoremmat veljeni juoksentelimme pihalla prässihousuviidakossa, palaa Niklas kesään 1992.
Isoisän investointipäätöksellä 90-luvun alussa on ollut iso merkitys sille, millainen perheyritys on tänään. Valmistuessaan Pohjoismaiden modernein mylly mahdollisti yrityksen kasvun ja kehityksen. Vuonna 2025 Helsingin Myllyn liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli noin 30 %. Tällä hetkellä Helsingin Mylly työllistää noin 100 ammattilaista Järvenpäässä, Närpiössä ja Vaasassa.
Tuotanto, laadunvalvonta, markkinointi ja vienti tutuksi tehtävä kerrallaan
Esikoistyttärensä tavoin Niklas otti tuntumaa perheyritykseen yläasteikäisenä, TET-harjoittelusta. Niitä seurasivat tulevien kesien kesätyöjaksot myllyllä. Urapolku ei ihan suoraan kuitenkaan tuonut vakihommiin Järvenpäähän.
– Halusin ensin arkeologiksi, seikkailijaksi tai luontokuvaajaksi, sitten biologiksi. Taustalla on kuitenkin aina ollut se fakta, että perheellä on mylly.
Niklas opiskeli Viikissä kehitysfysiologiaa, solu- ja molekyylibiologiaa ja biokemiaa, kun diagnostisten testien tuotekehitys ja start up -yritys imaisivat mukaansa.
– Samoihin aikoihin gradun ja ison projektin valmistumisen kanssa osui meidän veljesten ja äidin yhteinen perheillallinen vuonna 2009. Kun äiti totesi, että myllyllä tarvitaan omistajan kasvollista osallistumista, nostin käden pystyyn. Ilmoitin, että haluan ymmärtää yrityksen toimintaa. On hyvä ymmärtää yritystä, jonka asioihin joutuu omistajana joka tapauksessa ottamaan kantaa. Ilmoitin olevani kiinnostunut urasta perheyhtiössä, mutta tekeväni päätöksen myöhemmin.
Arkeologiksi, seikkailijaksi ja luontokuvaajaksi halunnut Niklas (oik.) veljiensä Filipin ja Kristianin kanssa Järvenpään myllyn katolla 1990-luvun alussa, kun uutta tuotantolaitosta rakennettiin. Toimitusjohtajan pestissä Niklas aloitti vuonna 2017.
Vastavalmistuneelle lauttasaarelaiselle työympäristön vaihto modernista Meilahdesta Järvenpään jauhonpölyiseen myllyyn oli melkoinen muutos, vaikka henkilöstö kesätöistä olikin jo tuttua.
– Aloitin tuotantotraineena. Sitten siirryin labraan ja laadunvalvontaan, joka oli hieman lähempänä biologian opintojani.
– Laatupäällikön äitiyslomasijaisuus oli todellinen näköalapaikka. Koulutusten ja työssä oppimisen kautta kehittyi ymmärrys siitä, miten laatu liittyy kaikkiin yrityksen tekemisiin: tuotteista prosesseihin, asiakaskokemuksesta johtamiseen. Pääsin kattavasti arvioimaan ja kehittämään yrityksemme laatua.
Markkinointitiimin jälkeen vuorossa oli vientimyynti.
– Tykkään reissata ja tavata ihmisiä, olen ulospäinsuuntautunut ja kielitaitoinen, joten vientimyynti oli minulle mielekästä. Yrityksen näkökulmasta tuo oli myös erinomainen mahdollisuus tutustua kansainväliseen markkinaan: nähdä missä on potentiaalia, miettiä mihin suunnata.
Niklaksen isoisän, Jüri Puhkin 90-luvun alun päätöksellä rakentaa uusi mylly Järvenpäähän on ollut iso merkitys sille, millainen perheyritys Helsingin Mylly on tänään.
”Ensisijaisesti olen isä tyttärilleni”
Helmikuussa 2017 Niklas oli Saksassa, Nurembergin BIOFACH-luomumessuilla, kun hänen puhelimeensa kilahti sähköpostiviesti. Silloinen toimitusjohtaja oli irtisanoutunut Myllyn palveluksesta. Samana päivänä pidetyn hallituksen ylimääräisen kokouksen jälkeen Maret soitti ja kertoi, että hallitus, erityisesti sen perheen ulkopuoliset jäsenet, esittää Niklasta seuraavaksi toimitusjohtajaksi.
– Kyllä meni polvet veteliksi ja pala nousi kurkkuun keskellä messuhallia. Kun Maret kysyi, että olenko käytettävissä, sain vastattua: WAU! Totta kai olen. Olin tosi otettu, mutta samalla totesin, että en ole valmis. Olin toki ajatellut, että jossain vaiheessa, mutta tilanne tulikin yllättävän pian.
Valmistautumiseen jäi aikaa kolme kuukautta. Toimitusjohtaja ja Hyväksytty hallituksen jäsen -koulutusten rinnalla Niklas sai tukea paitsi perheeltä myös mentorilta ja johtoryhmältä.
– Otin vetovastuun 1.6.2017. Ensimmäisessä johtoryhmän kokouksessa totesin, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku: olen teitä nuorempi ja kokemattomampi, olen oma itseni, enkä ota mitään roolia. Sanoin, että tarvitsemme saumatonta luottamusta ja yhteispeliä.
– Olin epävarma myös siitä, miten perhearki järjestyy, kun tehtävä on 24/7. Ensisijaisesti olen kuitenkin isä kolmelle tyttärelleni. Olen päättänyt antaa myllylle täysillä 8–9 tuntia arkisin. Haluan, että on muutakin elämää kuin työ. Sanoisin, että tasapainottelu on sujunut, olen kohtuullisesti onnistunut.
Yhdeksän vuoden kokemuksella Niklas toteaa, että toimitusjohtajuus on hänelle kunniatehtävä.
– On hienoa olla luottamuksen arvoinen ja luotsata perheyhtiötä eteenpäin. Koen, että Myllyn johtaminen on sekä eettisesti että moraalisesti tärkeää tekemistä. Tuotamme fiksusti terveellistä ravitsemusta, teemme asioita aina vaan paremmin ja paremmin. Se on inspiroivaa, kiteyttää Niklas.
Suomalaisen perheyhtiön omistajat, perheenjäsenet kokoontuvat sekä virallisesti että vapaamuotoisesti. Serkukset, veljekset Niklas (toinen vasemmalta) ja Filip (vasemmalla) sekä äiti Maret (keskellä) treffaavat niin Järvenpään myllyllä, kesämökillä kuin laskettelurinteissäkin.
Myllärin 2.0 Vehnäjauhoon käytettävä vehnä kasvatetaan tarkoin valituilla suomalaisilla sopimustiloilla 2.0-viljelyohjelmamme mukaisesti.
– Olen ylpeä sitoutuneista viljelijöistämme, jotka haluavat tehdä oikeita asioita, kiittelee Niklas Kumlin.
Luottavaisin mielin kohti 100-vuotisjuhlia
Niklas korostaa, että jo ennen vuotta 2017 perheyhtiössä on tehty lukuisia oikeita päätöksiä ja paljon hyvää työtä, niin että omistajien tahto ja työntekijöiden etu ovat kohdanneet.
– Suhteellisen tyytyväinen voi olla nyt, mutta joka päivä pitää olla hereillä. Kun tuntee historiaa, tietää, että kehityskaaret ovat samanlaisia. Turbulenssi ja epävarmuus tulevat jatkumaan, samalla ruoantuotannon merkitys korostuu. Kun ilmastonmuutos muuttaa kasvuolosuhteita etelässä, pohjoisten leveysasteiden rooli on entistä tärkeämpi, pohtii Niklas.
– Kristallipalloa tässä ei kenelläkään ole, mutta luottavainen olen sen suhteen, että kysyntä ja tarjonta kasvavat. Ruokaa tuotetaan jatkossakin pelloilla, kestävyys ja vastuullisuus vaan pitää pystyä todistamaan. Valveutuneet kuluttajat suosivat kotimaista tuotantoa. Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat ihan viimeisiä asioita, joista täällä tingitään, arvioi Niklas.
Helsingin Myllyn vahvuutena Niklas näkee nopeuden ja ketteryyden sekä laadukkaat, terveelliset ja lisäarvolliset viljapohjaiset tuotteet entistä pidemmälle jalostettuina. Arvoketjussa on useita onnistumisen ja ilon aiheita.
– Kaikki liiketoiminta perustuu ihmisiin. Luottamus, ihmissuhteet ja ystävyys ovat avainasemassa.
– Yksi tärkeimmistä mittareista on henkilöstön tyytyväisyys. Tutkitusti meillä on tekemisen ilmapiiri, superhyvä henki tiimeissä ja kyky yhteistyöhön, iloitsee Niklas.
– Olen ylpeä myös sitoutuneista sopimusviljelijöistämme, jotka haluavat olla mukana ja tehdä yhdessä oikeita asioita. Haluamme tarjota tärkeille kumppaneillemme erikoistumismahdollisuuksia, jotta he saavat varmuutta tilansa hoitoon ja kehittämiseen.
”Perheyritys ei ole pikajuoksua, vaan maraton”
Aalto-yliopiston tekemän Suomalaisten perheyritysten anatomia -tutkimuksen (2/2026) mukaan perheyritykset ovat monella mittarilla talouden vakain ja pitkäjänteisin omistajaryhmä. Perheyritykset ovat yksityissektorin merkittäviä työllistäjiä ja investoivat enemmän kuin muut yritykset. Yli 50 hengen perheyritykset kasvavat ja kansainvälistyvät nopeammin kuin vastaavan kokoluokan muut yritykset.
Kolmen vuosikymmenen aikana Helsingin Mylly on yli tuplannut henkilöstönsä määrän. Niklas haluaakin korostaa perheyritysten ensiarvoisen tärkeää roolia työllistäjänä.
– Perheyritys ei ole pikajuoksua, vaan maraton. Pitkäjänteisesti toimivissa perheyrityksissä on resilienssiä huonompinakin hetkinä. Ensimmäisenä ei lähdetä karsimaan henkilöstöä, jos johtajien bonukset ovat vaarassa. On muitakin arvoja, kuin se mikä viivan alle jää.
Toki Helsingin Myllynkin tavoitteissa on tuottovaateensa, mutta vähintään yhtä tärkeässä roolissa Niklaksen mukaan on kokemus, näkemys ja vahva luottamus, joiden puolesta hän on valmis laittamaan oman persoonansa peliin. Ja on ollut valmis myös investoimaan mm. tehdas- ja varastolaajennuksiin sekä uuteen pakkauslinjaan.
– Perheyritys ei ole lahja menneiltä sukupolvilta, vaan laina tulevilta. Vastuu painaa ja hommat on hoidettava hyvin, jotta yrityksen voi jättää seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa, kiteyttää Niklas.
– Kolmen viime vuosikymmenen aikana olemme tuplanneet henkilöstön määrän, korostaa Niklas Kumlin perheyritysten tärkeää roolia työllistäjänä.
Niklas ja tyttäret viihtyvät kotikeittiössä.
– Aamut aloitan itsetehdyllä smoothiella, iltaisin herkuttelen tyttöjen leipomuksilla, kertoo Niklas.
Isä tekee aamusmoothien, tyttäret leipovat iltaisin
Millainen mies, isä, omistaja ja toimitusjohtaja olet, Niklas?
– Olen utelias, kiinnostunut lähes kaikesta. Haen tietoa ja yritän ymmärtää. Olen nopea, hieman kärsimätönkin. Koen, että rehellisyys ja avoimuus ovat ainoa oikea tapa toimia. Ja että toimitusjohtaja saa osoittaa olevansa inhimillinen ja haavoittuva, pohtii Niklas.
Tiedonjanoisen ja luonnosta inspiroituvan Niklaksen vapaa-aikaan kuuluvat vauhdikkaat harrastukset lumilautailusta moottoripyöräilyyn ja tennikseen. Perheen koira vie lenkeille, ja mökkielämä tarjoaa rauhoittavaa vastapainoa pääkaupungin vilskeelle.
– Pidän kokkailusta ja ihan hyvä kotikokki olen, mutta leipomiset olen jättänyt 7-, 10- ja 15-vuotiaille tyttärilleni. Harva se ilta pääsen maistelemaan esimerkiksi mokkapaloja ja cookieita, kertoo Niklas.
Aamut alkavat kuitenkin lähes poikkeuksetta itse tehdyllä smoothiella.
– Vehnälesettä sisältävä Myllärin Luomu Kuituinen Kaurahiutale saa seurakseen luonnonjogurttia, banaania, mustikoita ja puolukoita, heraproteiinia ja omenamehua, paljastaa Niklas reseptinsä.
Perheyritykset työllistävät ja investoivat, kasvavat ja kansainvälistyvät
Aalto-yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa perheyritysten merkitystä Suomen taloudessa.
”Perheyritykset ovat sitoutuneita uudistumaan ja kasvamaan sukupolvesta toiseen. Pitkäjänteisyys ja omistajuuden jatkuvuus tukevat perheyritysten kilpailukykyä myös haastavina aikoina. Kasvollinen kotimainen omistajuus on tämänkin tutkimuksen perusteella tekijä, joka auttaa yritystä kasvamaan ja menestymään kunnianhimoisesti”, totesi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala–Harmanen, kun Suomalaisten perheyritysten anatomia -tutkimus julkaistiin helmikuussa 2026.
Perheomisteisia yrityksiä on suomalaisessa yrityskentässä lähes 78.000, mikä on noin 73 % kaikista yrityksistä. Perheyritysten määrä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla vuosi na 2006–2022. Työnantajana perheyritysten rooli on merkittävä, sillä yli puoli miljoonaa suomalaista (536701) työskentelee perheyrityksissä. Perheyritykset vastaavat 42 %:sta yrityssektorin työllisyydestä. Kun työpaikkoja on hävinnyt muista kotimaisista yrityksistä ja julkishallinnon omistamista yrityksistä, perheyritykset ja ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat lisänneet työntekijöidensä määrää.
Tutkimus kumoaa käsityksen ”varman päälle pelaavista”, varovaisista perheyrityksistä. Vastoin yleistä oletusta perheyritykset investoivat enemmän kuin muut yritykset.
”Perheyrityksillä on investointihalukkuutta ja -kykyä. Perheyritysten omavaraisuusaste on muita yrityksiä korkeampi, ja perheyritykset investoivat enemmän kuin muut yritykset. Perheyrityksissä piilee myös valtava kansainvälistymispotentiaali. Vähintään 50 työntekijää työllistävät perheyritykset menestyvät erinomaisesti kaikilla mittareilla mitattuna”, analysoi Vanhala-Harmanen tutkimustuloksia.
Lue lisää tutkimuksesta