Viljelyohjelma 2.0: enemmän laadukasta viljaa, vähemmän ympäristövaikutuksia

Helsingin Mylly käynnisti vuonna 2022 sopimusviljelijöidensä kanssa käytännönläheisen viljelyohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa satotasoja ja samalla vähentää viljelyn ympäristövaikutuksia. Kaikki ohjelmaan valitut tilat ovat pitkäaikaisia kumppaneitamme.

Viljelyohjelmalla haemme entistäkin laadukkaampaa viljaa myllyymme sekä suurempaa ja laadukasta satoa – myös huonompina vuosina, kertoo Helsingin Myllyn viljan ostopäällikkö Pekka Kultti.

Kultin mukaan viljelijät lähtivät ohjelmaan mukaan mielellään. Viljelyohjelma antaa sopimusviljelijälle mahdollisuuden kehittää tilaansa ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Se vaatii toki myös viljelijöiltä rahallista panostusta, mutta ohjelman myötä heillä on siihen mahdollisuus.

Sen lisäksi, että viljelijät saavat ohjelmasta paljon hyviä oppeja oman satonsa parantamiseen, maksaa Helsingin Mylly sadosta korotetun hinnan.

Viljelyohjelman toimenpiteet

– Helsingin Myllyn Viljelyohjelma 2.0 on käytännönläheinen. Siinä hyödynnetään resurssitehokkaasti tilan koko peltopinta-ala, kertoo viljelyohjelmassa asiantuntijana mukana oleva täsmäviljelyn pioneeri ja viljelykonsultti Kari Alasaari.

– Samalla viljelyohjelma tuo luonnon monimuotoisuusarvoja kiinteästi mukaan tilojen toimintaan, Alasaari korostaa.

– Tavoitteenamme on pitää huolta sopimustilojen maiden kasvukunnosta ja varautua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin niin, että pellot tuottavat haasteellisinakin kasvukausina varmemmin laadukkaita ja hyviä satoja, hän jatkaa.

Viljelyohjelmassa on kolme pakollista toimenpidettä: tarkennettu lannoitus, kukkivat kasvit viljelykierrossa ja pölyttäjäystävälliset torjunta-aineet.

Tarkennettu lannoitus tarkoittaa sitä, että tavallisesta lannoitemäärästä annetaan kylvön yhteydessä esimerkiksi 70 prosenttia ja loput kasvukauden aikana sen mukaan, mitä kasvi tarvitsee tuottaakseen hyvän sadon.

– Tällöin emme lannoita liikaa, emmekä liian vähän, vaan saamme optimoitua lannoitteen määrän. Se vähentää sekä viljelyn kustannuksia että ympäristökuormaa, toteaa Pekka Kultti.

– Lannoituksen tehostamiseen saamme tutkimuksiin perustuvaa neuvontaa ja opastusta lannoitevalmistaja Yaralta.

Toinen viljelyohjelman pakollisista osioista on kukkiviin kasveihin perustuva viljelykierto.
– Palko- ja öljykasvit viljelykierrossa parantavat peltojen kasvukuntoa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla pölyttäjille ruokaa, taustoittaa Kultti.

Kolmas pakollinen toimenpide lisättiin mukaan satokaudella 2024. Sen mukaan viljelijä saa käyttää vain pölyttäjäystävällisiä tuholaistorjunta-aineita.

Lisäksi ohjelmassa on valinnaisia toimenpiteitä, joista viljelijät valitsevat yhden kullakin satokaudella. Valinnaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi pellon laajennettu kasvipeitteisyys, laaja maaperäanalyysi, maaperäskannaus, pellon kasvukunnon arviointi ja ravinnetaselaskelma.

Esimerkkejä viljelyohjelman toimenpiteistä

1.Tarkennettu lannoitus: oikea määrä oikeaan paikkaan

Kasvin tarvitsema lannoituksen määrä tutkitaan tarkkaan erilaisilla kasvustosensoreilla. Näin säästetään lannoituskuluja, saadaan parempi sato ja kasville annettu lannoite menee kasvuun, eikä valu ympäristöön. 

2. Kukkivat kasvit viljelykierrossa: peltojen kasvukunto paranee 

Noin kolmasosalla tilojen peltoalasta kasvatetaan kukkivia kasveja, kuten rypsiä tai hernettä. Ne ovat hyviä maaperälle niin rakenteen kuin pieneliötoiminnan kannalta. Öljy- ja palkokasvit vähentävät kasvinsuojeluaineiden ja lannoittamisen tarvetta sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla pölyttäjille ruokaa.

3. Pölyttäjäystävälliset torjunta-aineet

Viljelyssä saa käyttää vain pölyttäjäystävällisiä tuholaistorjunta-aineita. Valikoivat torjunta-aineet ovat hellävaraisia hyötyeliöille, kuten pölyttäjille ja leppäkertuille. Muiden kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittu vain todettuun tarpeeseen. Näin parannetaan pörriäisten pölytysmahdollisuuksia ja pellon biodiversiteettiä.

4. Muokkauksen vähentäminen 

Osa pelloista kevytmuokataan syksyllä, osa pidetään kasvipeitteisenä talven yli. Näin ravinteet eivät huuhtoudu pois valumien ja eroosion vuoksi. Kasvipeitteisyys parantaa pellon rakennetta, lisää hiilensidontaa ja pellon multaisuutta sekä pieneliöiden, kuten matojen määrää.

5. Maaperän analysointi

Maaperän skannaus auttaa viljelijää lannoittamaan ja kalkitsemaan peltoa sopivasti juuri oikeista kohdista. 
Laaja maaperäanalyysi antaa tietoa pellon orgaanisen aineksen tilanteesta ja seuraa sen lisääntymistä ja hiilensidontaa. Ravinnetaselaskelma antaa tietoa viljelyn tehokkuudesta ja lannoituksen satovasteesta.