Kun kestävä muotoilu ja perheyritys kohtasivat
”Malliesimerkki kumppanuuden voimasta, suomalaisesta osaamisesta. Onnistuimme kehittämään hauskoja ja leikkisiä tuotteita, jotka istuvat Myllärin-brändiin.” Keväällä 2026 HAMKista artenomeiksi valmistuvat opiskelijat istuivat samaan pöytään Helsingin Myllyn kanssa jo syksyllä 2024. Ideoinnin ensimmäinen tuotos, Ristinolla on nyt valmis pelattavaksi.
Markkinointijohtaja Mia Kettunen: Miksi Helsingin Mylly otti yhteyttä HAMKiin?
– Brändiuudistuksen yhteydessä halusimme selvittää, miltä Myllärin näyttää nuorten silmissä. Halusimme päästä peilaamaan sitä, miten meidän arvomme ja visuaalisuus mielletään opiskelijamaailmassa. Miltä Myllärin-brändi tuntuu opiskelijoista.
Mistä lähdettiin liikkeelle? Mikä oli tahtotila?
– Haimme promootiotuotteita, liikelahjoja ja kilpailupalkintoja. Toivoimme käyttötuotteita ja monikäyttöisyyttä, joka tuo Myllärin-brändiä hienostuneesti esille. Halusimme korostaa suomalaisuutta, perheyrittäjyyttä ja kotimaisuusastetta.
– Värikäs kylpypyyhe, jossa on logo isolla, on toki ihan kiva. Mutta kuitenkin esimerkiksi leivontapyyhe+patakinnas-setti yhdistää ajatukset selkeämmin meihin.
Myllärin-casea HAMKissa tehtiin lukukaudella 2024–2025 kolmen opiskelijan tiimeissä, viiden tiimin voimin. Lehtori Leena Koivunen (vasemmalta), opiskelijat Laura Hilonen, Roosa Lundström ja Sandra Kohonen sekä lehtori Niinamaria Arkonsuo palasivat projektiin keväällä 2026, artenomi-opintojen päätteeksi.
– Toivoimme käyttötuotteita ja monikäyttöisyyttä. Myös opiskelijat nostivat esille jatkumon, edelleen jalostamisen: mitä pitempään tuotetta käytetään, sitä parempi. Ristinolla-peli toteuttaa hienosti näitä tavoitteita, kiittelee Helsingin Myllyn markkinointijohtaja Mia Kettunen.
Mitä Myllärin sai?
– Yllätyin tosi iloisesti, miten laajasti opiskelijat ajattelivat vastuullisuutta – näkivät vaivaa ja miettivät pitkään. Hyviä vaihtoehtoja syntyi niin paljon, että oli valinnanvaraa. Parhaat valittiin jatkojalostukseen.
– Yhteiset arvomme kohtasivat. Opiskelijat nostivat hienosti esille jatkumon, edelleen jalostamisen: mitä pitempään tuotetta käytetään, sitä parempi. Niin kuin mekin toimimme – oli sitten kyse viljan kuorista tai muropakkauksesta.
– Ristinollassa todellakin on käyttöideoita vauvasta vaariin, monelle polvelle. Se ei ole kertakäyttöinen, eikä kerralla pelattu. Ja pelien jälkeen se kiertää vielä eteenpäin: kankaiset pelimerkit toimivat hyvin korjattavien vaatteiden paikkoina. Mikä ettei myös opiskelijahaalarien ”visualisointina”.
– Meillä on casen myötä monta hyvää nuorten tekemää prototyyppiä ”takataskussa”. Nämä tulevat ajan myötä esille erityyppisissä lanseerauksissa tai liikelahjoina. Nuoret olivat erittäin innovatiivisia ja tuotteliaita.
– Henkilökohtaisesti opin myös nuorten ajatusmaailmasta. Heidän tulokulmansa on erilainen. He ajattelevat eri tavalla oman tarpeen ja käyttötarkoituksen mukaan, jolloin käytännöllisyys kulkee mukana.
– Koen, että tällaiset caset ovat sekä yrityksille että opiskelijoille parasta mahdollista vuoropuhelua: konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta, suomalaisesta osaamisesta ja työstä. Uskon, että tällainen toimialarajat ylittävä yhteistyö toimii referenssinä ja suosituksena, auttaa verkostoitumisessa ja työllistymisessä.
Lehtorit Leena Koivunen ja Niinamaria Arkonsuo. Miksi HAMKille ovat tärkeitä Myllärin-casen tyyppiset projektit?
– Yhteistyöprojektit mittaavat opit käyttöön, ja casen aikana tapahtuu ammatillista kasvua. Kun opiskelua on jo kaksi vuotta takana, pääsevät opiskelijat soveltamaan opittua. Ulkopuolinen asiakas tuo projektiin myös lisämotivaatiota.
– Monesti yritysyhteistyö liittyy suoraan muotoiluun: vaatetukseen, keramiikkaan tai jalkineisiin. Myllärin-case poikkesi edukseen monialaisena innovaatioprojektina, jossa toki oli linkki tekstiileihin.
Millaisen startin projekti sai?
– Yhteistyö oli todella hedelmällistä ensi kohtaamisesta alkaen. Laajasti Myllärin-brändin arvoja, historiaa, brändiuudistusta ja markkinointia avannut tehtävänanto herätti heti opiskelijoiden kiinnostuksen. Luottamus ja halu palvella syntyivät saman tien. Opiskelijat tunsivat olevansa osa Helsingin Myllyn tiimiä, mikä kasvatti työhaluja, ruokki luovuutta ja synnytti innovaatioita.
– Jo Älykäs ja kestävä muotoilu -opintoihin suuntautuminen kertoo opiskelijoista. Kahden vuoden opintojen jälkeen vastuullisuus on selkäytimessä, ja on antoisaa päästä sitä jalkauttamaan. Selvästi Myllärin-brändi ja tuotteet resonoivat ikäryhmän ja opetuksen kanssa.
Mitkä olivat fiilikset, kun päästiin maaliin?
– Tärkeintä oli projektin anti opiskelijoille. Miten he pääsivät peilaamaan omaa ammattitaitoaan, testaamaan osaamistaan oikeassa maailmassa. Tätä työtä ei esitetty opettajille, vaan asiakkaalle. Ja vieläpä asiakkaalle, joka ei ole vaatetus- tai muotoilualan yritys.
– Aktiiviselta asiakkaalta opiskelijat saivat paljon, mutta niin sai vastavuoroisesti yrityskin innostuneilta ja sitoutuneilta opiskelijoilta. Opiskelijat saivat tuntea olevansa muotoilun ammattilaisia: molemmin puolin kuunneltiin ja kunnioitettiin. Toimittiin tiiminä, ja kaikki hoitivat oman roolinsa.
– Uskomme, että opiskelijoille välittyi myös työelämästä ja sen edustajista positiivinen kokemus. Inspiroivana persoonana Mia elää niitä Myllärin arvoja, joita meille esitteli. Hienoa, kun kumppanilla on ammattitaitoa, ymmärrystä, asennetta, aikaa ja kykyä asettua opiskelijoiden asemaan.
Opiskelijoille kiitokset aktiivisuudesta. Vastavalmistuneille menestystä jatkossakin!
HAMKin Älykäs ja kestävä muotoilu -tutkinnossa yritysyhteistyö ajoittuu kolmanteen lukuvuoteen. Keväällä 2026 valmistuvilla opiskelijoilla oli syksyllä 2024 vaihtoehtoina kaksi rinnakkaista, kahden opintojakson pituista projektia. 25 opiskelijasta 15 valitsi Myllärin-casen, jota työstettiin kolmen opiskelijan tiimeissä. Lämpimät kiitokset kaikille Myllärin-projektiin osallistuneille.
Laura Hilonen, 23
”Kaikilla oli mahdollisuus tuoda luovuutensa esille”
– Päädyin Pohjois-Karjalasta Hämeenlinnaan, HAMKiin, koska koin vaatesuunnittelun kiinnostavana alana, joka tukisi tulevaisuuden suunnitelmiani.
– Tämä yhteistyöprojekti oli minulle ensimmäinen virallinen suunnittelutyö ennestään tuntemattomalle asiakkaalle. Mielenkiintoista oli se, että saimme suunnitella muutakin tekstiileihin perustuvia tuotteita kuin vaatteita. Koin Myllärin-casen todella kiinnostavana ja opettavaisena projektina.
– Minua motivoi erityisesti se, että yhteistyö oli sujuvaa ja kaikilla oli mahdollisuus tuoda oma luovuutensa esille. Antoisinta oli saada rakentavaa palautetta ja kehitysideoita sekä asiakkaalta, luokkatovereilta että omalta tiimiltä. Olen erittäin tyytyväinen omaan ja tiimiläisten lopputuloksiin.
– Kiitos tästä mahdollisuudesta, Helsingin Mylly! Koen sen hyödylliseksi tulevaisuuden yhteistyöprojektien kannalta. Toivon, että saan jatkossakin käyttää opittuja taitojani erilaisissa suunnittelutehtävissä sekä toteuttaa monipuolisia ja mielenkiintoisia caseja.
Laura Hilonen.
Roosa Lundström.
Roosa Lundström, 32
”Käytännön kokemusta uuden tuotteen matkasta ideasta tuotantoon”
– Olin opiskellut filosofiaa ja luontoalaa, kunnes polku vei vaatteiden pariin. Tamperelaisena valintani oli HAMK, koska halusin syventää osaamistani ja opiskella muotoilijaksi. Opiskelujen ohella on kulkenut myös yrittäjyys: suunnittelen virkattuja vaatteita.
– Tässä casessa oli antoisaa tulkita Myllärin-brändiä ja kehittää siihen sopivia tuoteideoita. Projekti antoi hyvää kokemusta siitä, miltä näyttää uuden tuotteen matka ideasta prototyyppiin ja millaisia vaiheita tuotekehityksen aikana voi olla: konseptisuunnittelua, asiakaspresentaatioita, materiaalien hankintaa, mallikappaleiden valmistusta, teknisiä piirroksia ja tech packeja, alustavia kustannuslaskelmia jne.
– Henkilökohtaisesti merkittävin oppimiskokemus oli se, mitä kaikkea on huomioitava, kun tuote lähtee tuotantoon.
– Mielestäni ryhmämme onnistui kehittämään hauskoja ja leikkisiä tuotteita, jotka istuvat Myllärin-brändiin. Sain omaan portfoliooni myös hyvää materiaalia mm. 3D-mallinnuksesta logokuosien ideoinnissa ja visualisoinnissa. Suunnittelijana minua innostaa erityisesti uuden teknologian hyödyntäminen.
Sandra Kohonen, 23
”Ensimmäinen prototyyppini, joka eteni tehtaalle asti”
– Taustani on taidelukiosta Savonlinnasta. Monipuoliset muotoilun alan opinnot houkuttelivat hakemaan HAMKiin.
– Yritysyhteistyö on mielestäni erittäin tärkeä osa opintoja, etenkin työelämätaitojen ja tiimityöskentelyn näkökulmasta. Osaamista kehittävät monipuolisesti projektit, joissa yhdistyy luova suunnittelu, markkinointi ja liiketoiminta. Opiskelijalle tällaiset projektit ovat hyödyllisiä myös portfolion kannalta.
– Myllärin-casessa minua motivoi uuden oppiminen, ideointi ja projektien vaihtelevuus. Merkittävin oppimiskokemus oli ymmärrys siitä, miten prosessi muuttuu, kun tuotteita tehdään oikealle yritykselle. Yrityksen arvot, tuotevalikoima ja kohderyhmät vaikuttivat vahvasti suunnitteluun. Opin paljon myös tuotantoprosessista: oli hienoa nähdä oma idea konkreettisena tuotteena ja päästä antamaan palautetta. Osallistuin myös Launching Design -kurssille, jonka lanseeraussuunnitelma syvensi ymmärrystäni koko prosessista valmiin tuotteen markkinoille viemiseen saakka.
– Olin tyytyväinen lopputulokseen. Koen, että suunnittelemani tuote erottui markkinoilla olevista ratkaisuista, mikä on mielestäni tärkeää. Haluan luoda uutta ja kokeilla erilaisia lähestymistapoja.
Sandra Kohonen.
Eetu Kirkanen.
Eetu Kirkanen, 23
”Yhteistyö ja kommunikaatio avainasemassa”
– Muotoilun opintoihin ja HAMKiin minut veti kiinnostus siihen, miten estetiikka, identiteetti ja kaupallinen ajattelu yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi. Osaamistani olen rakentanut myös oman brändin kautta, mikä on antanut ymmärrystä siitä, miten ideat viedään konseptista toteutukseen.
– Koen yritysyhteistyön merkitykselliseksi osaksi opintoja erityisesti siksi, että se tuo tekemiseen realistisen, kaupallisen näkökulman. Projektien kautta hahmottaa paremmin, miten kokonaisuuksia rakennetaan ja mitä arvoa niillä on yrityksille.
– Antoisinta oli kommunikaatio Helsingin Myllyn kanssa sekä idean kehityksen avoimuus tiimin sisällä, opiskelukavereiden kesken. Yhteistyö mahdollisti sen, että kokonaisuus kehittyi jatkuvasti paremmaksi. Lopputulos syntyi pitkälti aktiivisen vuorovaikutuksen kautta. Suurin oppi Myllärin-casesta oli se, kuinka tärkeää selkeä ja jatkuva kommunikointi on laajoissa kokonaisuuksissa.
– Näen projektin yhtenä askeleena eteenpäin. Tällä hetkellä olen maailmalla hakemassa suuntaa, kokemusta ja kontakteja. Haluan kehittää omaa osaamistani erityisesti visuaalisen sisällöntuotannon, brändäyksen ja kaupallisen ajattelun yhdistämisessä.
Hämeen ammattikorkeakoulu, Artenomi (AMK), älykäs ja kestävä muotoilu
Älykkään ja kestävän muotoilun 4-vuotisesta koulutuksesta valmistuneet artenomit pääsevät vaikuttamaan siihen, miltä tulevaisuuden maailma näyttää ja miten tuotteita valmistetaan kestävästi, ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen. Koulutuksessa kestävyyden haasteet huomioidaan modernilla suunnittelulla ja muotoiluajattelulla. Samalla opitaan käyttämään erilaisia valmistusmenetelmiä ja materiaaleja, jotta osataan suunnitella kestävämpiä tuotteita ja palveluita.
Hämeen ammattikorkeakoulussa muotoilijat voivat erikoistua vaatteisiin, jalkineisiin tai lasiin ja keramiikkaan. Osaamista voi täydentää valitsemalla opintoja esimerkiksi kansainvälisestä muotibisneksestä tai kestävästä liiketoiminnasta. Toisesta vuodesta lähtien opiskelu tapahtuu englanniksi yhdessä kansainvälisten muotoilun opiskelijoiden kanssa. Muotoilun ammattilaisiksi valmistuvat suunnittelevat vastuullisia tuotteita esimerkiksi muotisuunnittelijoina, vaatesuunnittelijoina, muotoilijoina ja yrittäjinä.
Lue lisää kestävän muotoilun koulutusohjelmasta
