Ravitsemusterapeutti: ”Mestarin maistuu ja vaikuttaa”
”Lajiin ja tavoitteisiin katsomatta jokainen tarvitsee energiaa jaksaakseen ja palautuakseen. Täysjyväviljat ovat erinomainen energianlähde. Niiden hiilihydraateista saadaan tasaisesti imeytyvää energiaa sekä proteiineja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Suoranaista ”superfoodia” siis, muistuttaa ravitsemusterapeutti Vili Jaakola Pihlajalinnasta.
Mestarin-tuotteet ovat hyvä esimerkki siitä, että menestykseen tarvitaan yhteistyötä. Ravitsemusterapeutti Vili Jaakola haluaa kiinnittää huomiota Mestarin Myslin ja Mestarin Puuron ravintosisältöihin ja hyvään makuun.
– Suomalaista kauraa ja ruista – myslissä myös karpaloa, puolukkaa ja mustikkaa. Runsaasti terveyttä edistävää ravintokuitua sekä verensokerin pitkään tasaisena pitävää hiilihydraattia. Yllättävä määrä proteiinia: Mestarin Puurossa jopa 14 g/100 g, myslissäkin 12 g/100 g. Suolaa 0 g, listaa Jaakola Sydänmerkin saaneiden uutuuksien faktoja.
Oman ammattinsa kautta Jaakola arvostaa myös Mestarin tuotteiden helppoutta ja muunneltavuutta. Esimerkiksi Mestarin Myslistä syntyvät helposti myös kätevät ja maistuvat omatekoiset välipalapatukat. – Mestarin-tuotteet toimivat niin aamiaisella kuin väli- ja iltapalanakin. Helppo ottaa mukaan, nopea valmistaa. Järkivalintoja, kaiken kaikkiaan.
– Täysjyväviljat ovat mielestäni ihan parasta superfoodia ja lähiruokaa: tärkein energian, hiilihydraattien, proteiinien ja kivennäisaineiden lähde, kiteyttää Jaakola, joka tekee töitä myös suomalaisten nuorten urheilulupausten kanssa. – On kyse sitten yksilö- tai joukkuelajista, jääkiekosta, jalkapallosta, purjehduksesta, yleisurheilusta tai hiihdosta, niin ravitsemus on avainasemassa, kun tavoitteet on asetettu MM- ja olympiakisoihin.
Parempi valinta – niin aamiaiseksi, väli- kuin iltapalaksikin
Vili Jaakola tietää, että moni nuori lupaava urheilija on ruoanlaitossa täysin ajoittelija. Ja että urheilun vuoksi jo varsin nuorena moni muuttaa omilleen ja joutuu ottamaan vastuuta myös ruokahuollosta. – Yläkoulu- tai lukioikäisetkään eivät välttämättä ole itse keittäneet koskaan puuroa, mutta harjoittelu tekee siinäkin mestarin – vaikka ensin polttaisi kattilan pari kertaa pohjaan, rohkaisee Jaakola.
– Välipaloissa erityisesti on parantamisen varaa. Moni nuori urheilija elää kädestä suuhun. Koti, koulu, valmentaja ja seura ovat isossa roolissa, mutta itse omasta ravitsemuksestaan vastuuta ottava nuori erottuu usein edukseen. Jos suorituksia on useita pitkin päivää, eikä lämmin ruoka mahdu oikeaan aikaikkunaan, niin omatoimisesti ravitsemuksestaan ja siten myös suorituskyvystään kiinnostunut urheilija voi valmistautua välipalaan vaikka termospuurolla tai itse tehdyllä myslipatukalla.
Jaakolan mukaan iltapala on nuoren urheilijan ruokavaliossa yksi tärkeimmistä aterioista. – Treenien, pelien ja muiden urheilusuoritusten jälkeen iltapala valmistelee kehon laadukasta palauttavaa unta varten. Iltapalasta aamiaiseen on vuorokauden pisin ateriaväli. Iltapalalta olisi hyvä löytyä samat tärkeät komponentit kuin muillakin aterioilla. On turvattava riittävä hiilihydraattien saanti, pitää muistaa proteiinit ja hyvät rasvat, listaa Jaakola.
Onnellinen on se, joka jaksaa, palautuu ja kehittyy
Jaakolan mukaan ravitsemus kiinnostaa erityisesti nuoria naisia, jotka syövätkin usein hyvin tietoisesti ja terveellisesti. – Energiansaanti saattaa nuorilla urheilevilla naisilla kuitenkin jäädä riittämättömäksi. Nuorilla miehillä taas ruokailu voi toisinaan olla kovin yksipuolista ja esimerkiksi ateriarytmi saattaa olla hukassa. Kilpailu-urheilun ja opiskelujen yhdistämisessä mietitäänkin yhdessä vaikka sitä, millaisista aterioista päivä rakentuu, kun aamulla on ylioppilaskirjoitukset ja illalla peli, ottaa Vili Jaakola esimerkin.
Oikealainen ravitsemus on jaksamisen kannalta avainasemassa iästä, lajista ja tavoitteista riippumatta. – Ei tarvitse olla nuori kasvava ja kehittyvä huippu-urheilija. Oikea ruokavalio auttaa myös pitkien opiskelu- ja työpäivien jälkeen jaksamaan niin fyysistä treeniä kuin hyötyliikuntaakin. Jos syö huonosti, voivat kevyetkin päivät tuntua raskailta eikä arjesta palauduta riittävästi. Maalaisjärki ja perusruokavalio, siinä on toimiva yhdistelmä. Tärkeintä on ihmisen fysiologian mukaisten ravintoaineiden riittävyys ja säännöllinen ateriarytmi, muistuttaa Jaakola.
Urheilijan – niin mestariksi tähtäävän kuin omaksi ilokseen harrastavankin – kehittymisen takana on laadukas, oikeanlainen treeni, jota ei voi tehdä ilman järkevästi koostettua ravitsemusta.
– Urheilija on usein onnellinen silloin, kun hän kehittyy. Ja kehittyäkseen täytyy jaksaa treenata. Jotta voi treenata, täytyy treenistä palautua. Jos treeni tuntuu pahalta eikä kehitystä tapahdu, kannattaa tarkastella etenkin sitä, saadaanko ruokavaliosta riittävästi energiaa ja hiilihydraatteja. Täysjyvävilja on täydellinen valinta tässä mielessä, vinkkaa Vili Jaakkola.