Kaura on kotimainen vaihtoehto riisille
Viljojen ympäristöystävällisyyttä vertailtaessa riisi on listan häntäpäässä. Riisillä onkin peräti nelinkertainen hiilijalanjälki verrattuna kotimaiseen kauraan. Moni suomalainen ei tiedä, että kauranjyvä on ominaisuuksiltaan loistava riisin korvike.
Monen suomalaisen yllätykseksi riisin voi korvata ruokavaliosta täysin kotimaisella vaihtoehdolla: kauralla. Kauranjyvän maku ja suutuntuma on hyvin samankaltainen riisiin verrattuna, mutta kaura on riisiä paljon ympäristöystävällisempi.
Harva onkaan tullut ajatelleeksi, että esimerkiksi kanakastikkeen tai kasviscurryn kaverina voi aivan hyvin käyttää kauraa riisin sijasta. Jos on tottunut syömään kauraa ainoastaan kaurapuuron muodossa, on hankala kuvitella kauranjyviä riisin tilalle lautaselle.
Kauran viljelypäästöt ovat riisiä pienemmät
Kotimaisen kauran hiilijalanjälki on alle 1 kg CO2 ekv/kg eli neljä kertaa vähemmän kuin riisillä, jonka hiilijalanjälki on 3,8 kg CO2 ekv/kg. Lisäksi riisi on hyvin janoinen vilja, ja se menestyy vain vedessä tai hyvin märissä olosuhteissa. Sen viljely aiheuttaakin maaperän eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista.
– Riisin viljelyssä on suuria eroja Aasian ja Euroopan välillä, mutta ongelmana ovat esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö, maaperän saastuminen ja ravinteiden huuhtoutuminen ympäristöön. Tähän päälle tulevat vielä kuljetuspäästöt. Kaura kasvaa kaikkialla Suomessa. Vaikka rahdin osuus onkin melko pieni ruuan kokonaispäästöistä, on lähellä tuotetulla kauralla silti selkeästi etu puolellaan, Suomen Kaurayhdistyksen puheenjohtaja, erikoistutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Sen lisäksi, että kauran viljelypäästöt ovat pienet, se on ravinnetarkka kasvi. Kaura käyttää vettä ja ravinteita erittäin tehokkaasti, eikä aiheuta ravinteiden huuhtoutumista.
Kaura voittaa riisin myös ravitsemusnäkökulmasta
Kaura ja riisi ovat sukulaiskasveja, ja molemmat koostuvat pienistä tärkkelysjyväsistä: kypsennettäessä ne käyttäytyvät samaan tapaan. Kaura on myös riisin tapaan luontaisesti gluteeniton. Muutoin ravitsemuksellisesta näkökulmasta kauranjyvä voittaa riisin mennen tullen.
– Kaurassa on liukenematonta ja liukenevaa kuitua, terveysvaikutteista beetaglukaania, ja erittäin hyvä proteiini- ja aminohappokoostumus. Kaurassa on itse asiassa monipuolisempi aminohappokoostumus kuin muilla viljoilla: siinä on muun muassa lysiiniä, jota elimistö ei pysty itse valmistamaan. Lisäksi kauran rasvahappokoostumus on hyvä, Veli Hietaniemi summaa.
Nykyisin kaupoista saa kauratuotteita, joista on helppo valmistaa lisukkeita tai vaikka täydellisiä aterioita. Esimerkiksi Myllärin Gluteeniton Pitkäjyväinen Kaura toimii riisin tapaan. Kiinnostus kauran käyttöä kohtaan ruuanlaitossa on viime aikoina myös huomattavasti noussut. Tietoisuus riisin ilmastovaikutuksista kasvaa pikkuhiljaa, ja kotimaisille vaihtoehdoille on kysyntää.
LUE LISÄÄ KOTIMAISESTA KAURASTA
”Vaihda riisi kauraan: tuplaa proteiini ja kuidut”
Pitkäjyväinen kaura, ruokakaura, ateriajyvä, kaurariisi, ateriakaura… – Termit eivät vielä ole kaikille tuttuja, tuotenimetkin vaihtelevat. Tavoite on silti selkeä: korvata riisi suomalaisella, edullisella ja kuitupitoisella kasviproteiinilla, kauralla, kertoo Helsingin Myllyn tuotekehittäjä Riina Karimaa. Lue lisää
Uusi ravitsemussuositus: ”Lisää leipää ja puuroa”
– Täysjyväviljoille on nyt ensimmäistä kertaa kirjattu saantisuositus: vähintään 90 g/vrk (kuivapainona). Oman terveyden ja ympäristön vuoksi ruokavalioon kannattaa sisällyttää päivittäiset täysjyväleipäpalat ja puurolautaset. Ja vaihtaa riisit täysjyväviljoihin, kannustaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen ja ravitsemussuositusten työryhmän varapuheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab. Lue lisää
