Ensimmäinen Kaura 2.0 sato on kaupoissa ja toinen kylvetty 

Kevättulvat olivat Ilmajoella poikkeuksellisen kovat. Seudulla oli satoja hehtaareita veneilykelpoisessa kunnossa. Tulvien lisäksi kylvöjen aloitusta lykkäsi vielä se, että valtaosa pelloista oli jäänyt syksyllä sängelle märän sään vuoksi. 

Jyvälajike vaikuttaa puuron suutuntumaan

Tällä satokaudella valtalajikkeina Kaura 2.0-kaurahiutaleen kylvöissä ovat suurijyväiset Avenue- ja Proxy-kaurat. ”Jo viljelyvaiheessa tehdään valintoja, jotka vaikuttavat siihen, miltä puuro suussa tuntuu. Näistä lajikkeista tulee sileää puuroa”, kertoo viljelijä Mikko Mäki-Latvala kylvöpellon laidalta. Viljeltävät lajikkeet valikoituivat yhteistyössä myllyn ja viljelijän kanssa.

1 000 kilometriä traktorin hytissä

Mäki-Latvala arvioi istuneensa traktorin hytissä Kaura 2.0:n kylvötöissä noin 1 000 kilometriä. Automatiikan avulla traktori ajaa pellolla neljän sentin tarkkuudella, mutta istumalihaksia kylvöt vaativat. ”Automatiikka pitää ajolinjan hienosti ja voin itse keskittyä työkoneen hallintaan.” 

Erilaiset esteet, kuten pellolla munia täynnä olevat töyhtöhyypän pesät, väistää ihminen. Mäki-Latvalan mukaan pesät yleensä huomaa hyvin, sillä töyhtöhyyppä on urhoollinen ja sinnikäs lintu. Se makaa muniensa päällä, vaikka kone kuinka lähestyisi ja näin ilmiantaa pesänsä.

MAAPERÄÄ JA LUONTOA EHEYTTÄEN

Haastattelun aikaan työn alla olevalla peltolohkolla kulminoituu moni Kaura 2.0:n tuotantotapaan liittyvä asia. ”Esikasvina tässä on ollut herne, joka on pölyttäjäystävällinen, kukkiva kasvi. Se on sitonut kauran tarvitsemasta typestä kymmeniä kiloja hehtaarille. Ilman hernettä pellolle pitäisi kylvön yhteydessä levittää typpeä noin 75-80 kilogrammaa per hehtaari, nyt riittää 50 kilogrammaa”. 

Mäki-Latvaloiden tilalla on tänä vuonna käytössä uusi pneumaattinen kerääjäkasvien kylvölaite. Sillä kauran joukkoon levitetään raiheinän ja valkoapilan siemeniä. Valkoapila imee ilmakehästä kauran ruoaksi yhtä maailman yleisintä alkuainetta eli typpeä. Raiheinä sitoo hiiltä ja kerryttää eloperäistä ainesta maaperään. 

Viljelykierrossa Mäki-Latvalan tilalla on mukana rypsiä ja hernettä. Herneet on kylvetty ja rypsi laitetaan maahan, kun muut kylvöt saadaan valmiiksi.

Lannoitusta kasvupotentiaalin mukaan

Kylvön yhteydessä kasvia lannoitetaan, mutta sitä ei tehdä sokkona niin kuin ennen vanhaan, jolloin joka paikkaan laitettiin sama määrä lannoitetta. Kaura 2.0-viljelyssä käytetään tarkennettua lannoitusta. Mäki-Latvala antaa kylvölannoituksena 70 prosenttia lannoitemäärästä. 

Kasvukaudella tasauslannoitus jaetaan pellolle satelliittikuvien avulla syntyvän kasvustokartan perusteella. Näin viljelijä seuraa kasvin väriä ja biomassan määrää. Lannoituksen tarvetta mitataan lehtivihreästä. 

Huonommatkin paikat voidaan saada virkoamaan, jos tasauslannoitus tehdään varhain, mutta loppukaudesta heikommat kasvustot jätetään kokonaan lannoittamatta ja voima suunnataan sinne, jossa on paras kasvupotentiaali.

Itämisen ihmettä odotellessa

”On jännittävää kiertää peltoja ja seurata kylvön onnistumista ja mahdollisia kylvövirheitä. Kauran kanssa on mukavaa, kun orastamisen ihmeestä saa nauttia, eikä sen kimpussa ole heti tuholaisia. Toisin on esimerkiksi rypsillä.” 

Jos kosteutta ja lämpöä on sopivasti, niin itämisen merkit näkyvät maan alla muutamassa päivässä. Vie viikon verran ennen kuin maan päällä alkaa vihertää.

 ”Tähän asti traktorin kopissa lämpöä on käännetty suuremmalle, mutta nyt alkaa jo tarkenemaan”, huikkaa Mikko Mäki-Latvala ja jatkaa kylvöjä.

Vierailemme Mäki-Latvalan tilalla uudelleen kasvukauden edetessä.