Ilmastoystävällisempi vaihtoehto riisille löytyy kotimaisilta pelloilta

Viljojen ympäristöystävällisyyttä vertailtaessa riisi on listan häntäpäässä. Riisillä onkin peräti nelinkertainen hiilijalanjälki verrattuna kotimaiseen kauraan. Moni suomalainen ei tiedä, että  kauranjyvä on ominaisuuksiltaan loistava riisin korvike.

Monen suomalaisen yllätykseksi riisin voi korvata ruokavaliosta täysin kotimaisella vaihtoehdolla: kauralla. Kauranjyvän maku ja suutuntuma on hyvin samankaltainen riisiin verrattuna, mutta kaura on riisiä paljon ympäristöystävällisempi. ”Harva onkaan tullut ajatelleeksi, että esimerkiksi kanakastikkeen tai kasviscurryn kaverina voi aivan hyvin käyttää kauraa riisin sijasta. Jos on tottunut syömään kauraa ainoastaan kaurapuuron muodossa, on hankala kuvitella kauranjyviä riisin tilalle lautaselle”, kauratuotteita valmistavan Helsingin Myllyn tuotepäällikkö Minna Anttonen sanoo.

Kotimaisen kauran osalta hiilijalanjälki on alle 1 kg CO2 ekv/kg eli neljä kertaa vähemmän kuin riisillä, jonka hiilijalanjälki on 3,8 kg CO2 ekv/kg. Lisäksi riisi on hyvin janoinen vilja, ja se menestyy vain vedessä tai hyvin märissä olosuhteissa. Sen viljely aiheuttaakin maaperän eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista.

”Riisin viljelyssä on suuria eroja Aasian ja Euroopan välillä, mutta ongelmana ovat esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö, maaperän saastuminen ja ravinteiden huuhtoutuminen ympäristöön. Tähän päälle tulevat vielä kuljetuspäästöt. Kaura kasvaa kaikkialla Suomessa. Vaikka rahdin osuus onkin melko pieni ruuan kokonaispäästöistä, on lähellä tuotetulla kauralla silti selkeästi etu puolellaan”, Suomen Kaurayhdistyksen puheenjohtaja, erikoistutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Sen lisäksi, että kauran viljelypäästöt ovat pienet, se on ravinnetarkka kasvi. Kaura käyttää vettä ja ravinteita erittäin tehokkaasti, eikä aiheuta ravinteiden huuhtoutumista.

Kaura voittaa riisin myös ravitsemusnäkökulmasta

Kaura ja riisi ovat sukulaiskasveja, ja molemmat koostuvat pienistä tärkkelysjyväsistä: kypsennettäessä ne käyttäytyvät samaan tapaan. Kaura on myös riisin tapaan luontaisesti gluteeniton. Muutoin ravitsemuksellisesta näkökulmasta kauranjyvä voittaa riisin mennen tullen.

”Kaurassa on liukenematonta ja liukenevaa kuitua, terveysvaikutteista beetaglukaania, ja erittäin hyvä proteiini- ja aminohappokoostumus. Kaurassa on itse asiassa monipuolisempi aminohappokoostumus kuin muilla viljoilla: siinä on muun muassa lysiiniä, jota elimistö ei pysty itse valmistamaan. Lisäksi kauran rasvahappokoostumus on hyvä”, Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta summaa.

Nykyisin kaupoista saa kauratuotteita, joista on helppo valmistaa lisukkeita tai vaikka täydellisiä aterioita. Myllärin valmiiksi maustetut Kaura Ateria-ainekset ja gluteenittomat Kaura Ateriajyvät toimivat riisin tapaan.

”Kiinnostus kauran käyttöä kohtaan ruuanlaitossa on viime aikoina huomattavasti noussut. Tietoisuus riisin ilmastovaikutuksista kasvaa pikkuhiljaa, ja kotimaisille, kestäville vaihtoehdoille on kysyntää”, Minna Anttonen Helsingin Myllyltä sanoo.

Lisätietoja:

Veli Hietaniemi
Suomen Kaurayhdistys ry:n puheenjohtaja, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
p. 029 532 6126
veli.hietaniemi​@luke.fi

Riitta Salenius-Mela
Markkinointijohtaja
Helsingin Mylly
p. 040 500 9841
riitta.salenius-mela@helsinginmylly.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Anna palautetta

Kuulemme mielellämme kokemuksia tai mielipiteitä tuotteistamme.

* Pakolliset kentät

Myllärin uutiskirje

Liitämme mielellämme sähköpostiosoitteesi postituslistallemme. Myllärin uutiskirje ilmestyy n. 4-6 kertaa vuodessa. Valitse alta haluatko yleisen uutiskirjeen vai gluteenittomiin tuotteisiin keskittyvän uutiskirjeen. Muistathan ruksata myös suostumuksen.



Tilaamalla uutiskirjeen annat suostumuksesi siihen, että Myllärin voi lähettää sinulle markkinointiin ja viestintään liittyviä uutiskirjeitä.