”Vehnä 2.0:aa viljellessä suojelen luontoa”

Miksi valita Vehnäjauho 2.0? – Ihan jo ympäristösyistä. Välkympi vehnänviljely tukee luonnon monimuotoisuutta, vähentää vesistökuormitusta ja sitoo hiiltä maaperään, kertoo Helsingin Myllyn Vehnä 2.0:n sopimusviljelijä ja ProAgrian kasvituotannon asiantuntija Elina Valkeinen.

Keväällä 2024 Elina sai SatoKlubi-ryhmän maanviljelijältä Toni Lindqvistiltä vinkin Helsingin Myllyn Vehnä 2.0 -hankkeesta.

– Toni totesi, että meillähän on tuohon jo valmis porukka. Homma käynnistyikin nopeasti, sillä vastuuviljelyn perusteita olimme jo noudattaneet ja valmistautuminen uuteen kasvukauteen oli juuri ajankohtaista. Kun kuuntelimme Helsingin Myllyn viljan ostopäällikön, maanviljelijä Pekka Kultin esityksen, osa porukastamme päätti lähteä mukaan, kertoo Elina.

Elinan ja neljän muun suomalaisen sopimusviljelijän Vehnä 2.0 -pelloilla toimenpiteitä ja satonäkymiä ohjaavat viljelykierto, kerääjäkasvit, laajennettu kasvipeitteisyys, täsmälannoitukset ja tarpeenmukainen kasvinsuojelu.

– Tykkään Helsingin Myllyn vastuullisuusohjelmasta, joka on tehty suomalaisiin, paikallisiin olosuhteisiin. Myllärillä tunnetaan suomalaiset viljelytekniikat ja käytetään maalaisjärkeä.
 

Elina Valkeinen vehnäpellolla

–    Mitä paremmin maa voi, sitä parempia satoja se antaa. Hyväkuntoinen maaperä myös varastoi hiiltä ilmakehästä merkittäviä määriä, tähdentää Vehnä 2.0 -sopimusviljelijä ja ProAgrian kasvituotannon asiantuntija Elina Valkeinen.

Vehnää kädessä.

–    Maanviljely on jatkuvaa oppimista: jokainen kasvukausi on mahdollisuus kehittää omaa viljelytekniikkaa, toteaa Elina. – 10 vuoden kokemuksella olen vasta urani alussa.

”Tavoitteellinen viljely on ympäristöystävällistä ja taloudellista”

Elimäellä, Raussilan kylässä metsätalousinsinööriksikin opiskellut Elina Valkeinen viljelee nykyään 160 peltohehtaaria yhdessä puolisonsa kanssa. Viidennen sukupolven perhetilalla Elinan isä toimii kiireapulaisena. Maanviljelijän saappaisiin on kasvamassa myös nuori isäntä, 6-vuotias poika. 

– Kymmenen vuotta sitten otin ison askeleen ja vastuun tilanjatkajana. Kun kyseessä on ammatti ja yritystoiminta eikä harrastus, vastuulla on myös tilan talous – se mitä jää viivan alle. Avainasemassa onkin maan kasvukunto ja tuotantopanosten kohdentaminen.

– Mitä paremmin maa voi, sitä parempia satoja se antaa, avaa Elina uudistavan viljelyn taustoja.

Sänkipelto talvella.

Talvipakkaset ja routiva maa ovat eduksi satokasville. Pakkaset heikentävät kasvitautien ja kasvituhoojien elinvoimaa ja määrää maaperässä, jolloin torjunta-aineiden tarve vähenee. Routa muokkaa maata ja edistää kasvien vedensaantia. Suomen talvesta on hyötyä myös viljan varastoinnissa, kun jäähdytys vaatii vähemmän energiaa kuin lämpimässä ilmastossa.

Osa tilan vehnäpelloista on sängellä talven yli, osa kevytmuokataan syksyllä. Savialueella kevätvehnän kylvöt vaativat tarkkaa ajoitusta, sillä pelloille ei voi mennä liian aikaisin, vaikka pellon kosteus samaan aikaan tarvitaan satokasvin hyödyksi. Uudistavassa viljelyssä maan multavuutta ja rakennetta parannetaan mm. monipuolisilla nurmiseoksilla. Satokasvia tuetaan kerääjäkasveilla, jotka ottavat talteen edellisen kauden satokasvilta jääneet ravinteet ja luovuttavat ne seuraavan satokasvin käyttöön. 

– Pidämme arvokkaat ravinteet pellolla. Satokasville annamme täsmälannoituksena vain sen, mitä kasvi todella tarvitsee – ei yhtään ylimääräistä. Se on sekä taloudellista että ympäristöystävällistä, kun lannoitamme kasvukaudella tarkennetusti. Säästämme lannoitekustannuksissa samalla kun vähennämme vesistökuormitusta, kertoo Elina.

Hyväkuntoinen maaperä varastoi hiiltä

Vehnä on heikomman juuristonsa vuoksi vaatelias kasvi, joka ei kestä kuivuutta samalla tavalla kuin esimerkiksi kaura. Myös lyhyt kasvukausi haastaa kevätvehnänviljelijää. 

– Mitä aikaisemmin pääsemme kylvämään, sitä paremmin vehnä hyötyy auringon säteilyenergiasta ja sitä aikaisemmin se tuleentuu puintivalmiiksi. Puimaan pitää päästä ennen syyssateita, avaa Elina aikataulun vaikutusta satonäkymiin.

Ilmastonmuutos ja sään ääriolosuhteet näkyvät selvästi myös Elimäellä.

– Vuodet eivät ole veljeksiä, eivät edes sukulaisia. Kävelemme pellolla ja havainnoimme tilannetta kaiken aikaa, jotta osaisimme ajoittaa toimenpiteitä mahdollisimman tarkasti ja antaa satokasville sen ja vain sen, mitä se juuri sillä hetkellä tarvitsee.

– Sateisena kesänä ylimääräiset lannoitteet eivät saa huuhtoutua vesistöihin. Toisaalta kesän 2024 kuivuudessa pelastimme Vehnä 2.0 -satoa sadettamalla, kun vettä onneksi oli saatavilla peltolohkojen läpi kulkevasta joesta.

Kun Pohjoismaissa puhutaan metsistä hiilinieluina, unohtuu helposti se, että ruuantuotantomme perusta, maaperä on maailman toiseksi suurin hiilivarasto heti merien jälkeen. Hyväkuntoinen maaperä varastoi hiiltä ilmakehästä merkittäviä määriä. 

– Tavoitteellinen viljely on sekä ympäristöystävällistä, tehokasta että taloudellista. Satotavoitteista tinkimättä meillä maanviljelijöillä on erinomainen mahdollisuus osallistua luonnon monimuotoisuuden tukemiseen, ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen hillintään, muistuttaa Elina.

Vehnän jyviä kädessä.

Elimäen Raussilassa kevätvehnä kylvetään heti, kun pellolle voi mennä, jotta Vehnä 2.0 -sato tuleentuu puintivalmiiksi ennen syyssateita.
 

Viljasiilo talvimaisemassa.

Tammikuussa 2025 Elina Valkeisen perhetilalla odotellaan, miten syysvehnä talvehtii. Ja suunnitellaan kevätvehnän kylvöjä. Satokasvien ja luonnon monimuotoisuuden tueksi suunnitelmissa on kerääjäkasveja, kukkapeltoja ja laajennettua kasvipeitteisyyttä.

Kesäinen kukkapelto.

”Jokainen kasvukausi on mahdollisuus oppia ja kehittää”

Tammikuussa 2025 – niin kuin jo kymmenenä talvena aiemminkin – Elinan työpäivän täyttävät ProAgrian kasvituotannon asiantuntijatehtävät. Kotitoimistolta ja Kouvolan toimipisteestä käsin hoituvaan toimeen liittyviä asiakastöitä ja esiintymisiä on ympäri vuoden, mutta lyhyen kesän ja kiireisen kasvukauden Elina pysyy kotitilalla Elimäellä. 

– Roolini tukevat mukavasti toisiaan. Pystyn hyödyntämään omaa kokemustani viljelijänä ja olemaan samalla lähellä muita tilallisia. Pääsemme keskusteluissa syvälle, puhumme avoimesti. Ryhmissä ja verkostoissa voi aina kysyä polttavista puheenaiheista. Tietoa jaetaan, eikä mustasukkaisuudesta ole tietoakaan. Kaikki voittavat, kun suomalainen maanviljelys menestyy.

Uuteen kasvukauteen perhetilalla lähdetään taas yhtä uteliaina ja innokkaina kuin nuori isäntä esikouluun.  Nyt odotellaan, miten syysvehnä talvehtii. Viljelysuunnitelmissa on kevätvehnää, mallasohraa, kauraa, hernettä, syysvehnää ja -rypsiä. 

– Mitään ei tehdä siltä pohjalta, että aina on tehty näin. Pohditaan tarkkaan, mitä ollaan tekemässä juuri nyt ja miksi. Mitä tavoitellaan ja miten haluttuun lopputulokseen parhaiten päästään. Tällä kasvukaudella hiomme aiempia tekniikoita ja toimenpiteitä entistäkin tarkemmin, täsmennämme entisestään kasvukauteen reagointia sekä lisäämme kerääjäkasveja.

Elinan mielestä maanviljely on jatkuvaa oppimista: jokainen kasvukausi on mahdollisuus kehittää omaa viljelytekniikkaa.

– Testaamme uusia asioita ensin pienillä aloilla. Olemme myös valmiita oppimaan virheistä. Kukaan ei ole syntyessään sen paremmin seppä kuin maanviljelijäkään. Nyt nelikymppisenä vasta kymmenen vuoden kokemuksella koen olevani urani alussa, joten opin koko ajan kyseenalaistamalla ja kysymällä miksi.

Monipuolinen työnkuva näköalapaikalla, kotitilalla on Elinan intohimo. Rakkaus lajiin antaa energiaa hektiseen kesäsesonkiin. Voimia on helppo ammentaa siitä, että saa asua keskellä alati muuttuvaa ”maalausta”, maalaismaisemaa.

– Uskon, että vahvuuteni on siinä, että pystyn nauttimaan pienistä hetkistä maatilan arjessa. Kuten esimerkiksi kastepisaroista hämähäkin seitillä, kiteyttää Elina, joka lapsesta asti on odottanut innolla kevään tuloa ja toukopellon tuoksua.

Elina Valkeinen vehnäpellolla.

–    Tykkään Helsingin Myllyn vastuullisuusohjelmasta. Myllärillä tunnetaan suomalaiset viljelytekniikat ja käytetään maalaisjärkeä, toteaa Elina.

Vehnä 2.0 viljelijät

Vehnä 2.0 -viljelijät tutustumassa vehnän jalostukseen Helsingin Myllyllä Järvenpäässä. Kuvassa vasemmalta Kari Alasaari, tehdaspäällikkö Martti Loikkanen, Toni Lindqvist, Jussi Myyrinmaa, Mikko Peuranpää, viljan ostopäällikkö Pekka Kultti ja Elina Valkeinen.

Vehnästen leipojalle viideltä vastuuviljelijältä

Suomalaisen pellon kasvukunto ja luonnon monimuotoisuus ovat etusijalla, kun viisi Helsingin Myllyn sopimusviljelijää viljelee vehnää vastuullisuusviljelyohjelman mukaisesti. 

”Perinteisesti” viljelty vehnäjauho jää kokonaan pois Myllärin valikoimista, jatkossa saatavilla on joko oman vastuullisuusviljelyohjelman mukaan viljelty Myllärin Vehnäjauho 2.0 tai luomuviljelty Myllärin Luomu Vehnäjauho.

Vastuullisessa viljelyssä voittavat kaikki: maaperä, vesistö, pölyttäjä, viljelijä ja ennen kaikkea vehnästen leipoja. Isoista, laadukkaista jyvistä Järvenpään myllyllä jauhettu Myllärin Vehnäjauho 2.0 sopii kaikkeen leivontaan ja ruoanlaittoon. 

Ota Vehnä 2.0:n viljelijät seurantaan Instagramissa, niin saat tuntumaa vastuullisen viljelyn arkeen ja tietoa ostopäätöstesi tueksi:

Alasaari Kari, Lapua @tuplakari
Lindqvist Toni, Myrskylä @agrilindqvist
Myyrinmaa Jussi, Nurmijärvi @jussimyyrinmaa
Peuranpää Mikko, Tuusula @peuranpaa
Valkeinen Elina, Elimäki @ellu_farms

Jaa artikkeli

Sinua voisi myös kiinnostaa

Vehnäjauho 2.0:n takana on viisi suomalaista vastuullisuusviljelijää
Uutiset 27.01.2025

Vehnäjauho 2.0:n takana on viisi suomalaista vastuullisuusviljelijää

Miksi Vehnäjauho 2.0 on parempi valinta kuin ”perinteinen” vehnäjauho? – Ihan jo ympäristösyistä. Välkympi vehnänviljely tukee luonnon monimuotoisuutta, vähentää vesistökuormitusta … Lue lisää

Kari Alasaari: ”Vastaan viljelemästäni kaurasta kuluttajalle asti”
Uutiset 17.01.2025

Kari Alasaari: ”Vastaan viljelemästäni kaurasta kuluttajalle asti”

– Piirun verran parempaa. Se mitä tehdään, tehdään kunnolla. Teot puhuvat ja sanojen takana pysytään. Olen utelias kaikelle uudelle, haluan … Lue lisää

Vuoden 2023 vastuullisuusraportti kokoaa vastuullisuusteot yksiin kansiin
Uutiset 16.12.2024

Vuoden 2023 vastuullisuusraportti kokoaa vastuullisuusteot yksiin kansiin

Helsingin Mylly, 90-vuotias suomalainen perheyritys, on julkaissut vuoden 2023 vastuullisuusraporttinsa. Katsaus kokoaa yhteen yrityksen edistysaskeleet ympäristön, vastuullisen hankinnan sekä ihmisten … Lue lisää

Helsingin Mylly tukee jouluna kotimaan lapsia
Uutiset 28.11.2024

Helsingin Mylly tukee jouluna kotimaan lapsia

Myllärin-tuotteita valmistava Helsingin Mylly on tehnyt 10 000 euron lahjoituksen Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen tukeakseen vähävaraisia lapsiperheitä sekä ehkäistäkseen lasten … Lue lisää