Järvenpäässä investoitiin sihtikaappeihin

–Enemmän sihtipinta-alaa tarkoittaa laadukkaampaa jauhoa tehokkaammin. Samalla kun saanto kasvaa myös tuotantotehot nousevat, kertoo Järvenpään tuotantolaitoksen tehdaspäällikkö Martti Loikkanen vajaan miljoonan euron investoinnista.

Järvenpään jauhomyllyssä jauhetaan vehnää ja ruista. Eri viljalajien käsittely poikkeaa toisistaan, sillä vehnästä erotellaan jauhannassa jyvän sisäosa ja kuoriosa. Ruis jauhetaan yleensä täysjyväjauhoksi, jolloin jyvän kuorta ja ydintä ei eroteta toisistaan. 

Järvenpäästä jauhot, erilaiset jauhoseokset ja leivonta-ainekset matkaavat leipomoille, elintarviketeollisuuteen, foodservice-ammattilaisille ja kuluttajille eri puolille Suomea. Esimerkiksi Myllärin Luomu Vehnäjauhoa on tarjolla Ivalon S-markettia ja Enontekiön K-Markettia myöten.

–Syksyllä on selvästi mannasuurimon sesonki. Ennen joulua menee paljon vehnäjauhoa. Myös pääsiäisen ja vapun alla Suomi leipoo. Rukiin kysyntä on tasaista ympäri vuoden, kertoo Martti.

Martti Loikkanen uusien sihtikaappien edessä.

–Uusissa sihtikaapeissa on sihtipintaa enemmän, joten saanto kasvaa. Saamme laadukasta jauhoa entistäkin tarkemmin talteen, kertoo Järvenpään tuotantolaitoksen tehdaspäällikkö Martti Loikkanen.

Mylläri säätää valssirullia

Myllyn ytimen muodostavat valssirullat ja sihtikaapit. Valssirullat murskaavat ja hienontavat jyvät, sihtiosastolla jauhon erikokoiset jakeet jakautuvat koon mukaan.

Valssirullat ja sihtikaapit ovat myllyn ydin

Helsingin Mylly – pääkaupungin ensimmäinen ja ainoa suurmylly – sijaitsi perustamisestaan, 8.10.1934 lähtien Sörnäisten rantatiellä, myllykäyttöön uudistetuissa tehdastiloissa. Kun toiminta vuonna 1992 siirtyi Järvenpäähän, uusi tuotantolaitos oli Pohjoismaiden modernein mylly.

–Teknisesti myllyprosessi on pysynyt vuosikausia samanlaisena. Myllyn ytimen muodostavat edelleenkin valssirullat ja sihtikaapit. Valssirullat murskaavat ja hienontavat jyvät, sihtiosastolla jauhon erikokoiset jakeet jakautuvat koon mukaan. Automatiikka toki ohjaa prosessia, mutta kokeneet myllärit seuraavat esimerkiksi kosteus- ja tuhkaprosenttia sekä veden sidontaa ja säätävät valssirullia tarpeen mukaan. Sihtikaapissa olevat sihdit kuluvat ja myllärin ammattitaitoon kuuluu myös uusien sihtien teko tarpeen mukaan, ottaa Martti esimerkkejä Järvenpään viiden myllärin arjesta.

Martti Loikkanen todellakin tuntee Järvenpään tuotantolaitoksen kuin omat taskunsa. Puurtajankadulle Martti tuli 23 vuotta sitten. – Olen kolunnut läpi koko tuotannon, kertoo myllärikoulun Sveitsissä käynyt Martti.
 

Kun reilut 30 vuotta sitten valssirullat pyörähtivät ensimmäistä kertaa Järvenpäässä, käytössä oli Helsingissä jo toimivaksi todettua laitteistoa. Vuosien varrella on toki tullut useampaan kertaan uutta tekniikkaa esimerkiksi epäpuhtauksien erotteluun ja automatiikkaan. Nyt uusituissa sihtikaapeissa ei esimerkiksi ole enää puuosia.

–Tuotannon näkökulmasta uudet sihtikaapit parantavat toimintavarmuutta ja minimoivat huoltokatkokset. Kun sihtipintaa on enemmän kuin ennen, saanto kasvaa. Saamme laadukasta jauhoa entistäkin tarkemmin talteen, kertoo Martti investoinnin etuja.

Ilmakuva Järvenpäästä

Helsingin ensimmäinen ja ainoa suurmylly sijaitsi lokakuusta 1934 lähtien Sörnäisten rantatiellä. Järvenpäähän, Puurtajankadulle vuonna 1992 siirryttäessä tuotantolaitos oli Pohjoismaiden modernein mylly.

Tutkitaan ja koejauhetaan, tutkitaan ja koeleivotaan

Korkealaatuinen, suomalainen vehnä- ja ruisjauho on monen tekijän summa. – Tutkimme jokaisen meille tulleen jyväkuorman omassa laboratoriossamme Järvenpäässä. Viljan valkuaismäärä, sakoluku ja jyväkoko vaihtelevat. Kun laboratorioanalyysit ja koeleivonnat on tehty, voimme olla laadusta varmoja.

Ruisjauhon laadun määrittelevät karkeusaste ja sakoluku. Vehnäjauhoissa sakoluvun lisäksi tärkeää on valkuainen, joka vaikuttaa sitkon määrään ja vedensidontaan. 

–Laboratoriossa ja koeleipomossa tehdyillä kokeilla varmistamme, että vastaamme asiakkaidemme laatuvaatimuksiin. Paljonko halutaan sitkoa ja vedensidontaa? Miten jauho kestää vaivaamista? Meillä analyysitulokset ovat osa jauhotoimitusta, muistuttaa Martti Loikkanen.

Helsingin Myllylle on myönnetty International Food Standard -sertifikaatti (IFS). Kansainvälisesti tunnustettu ja GFSI-hyväksytty elintarviketurvallisuusstandardi on todiste siitä, että valmistusprosessimme on turvallinen ja laadunvalvontamme toimii. 

Juhlavuoden tuotteita

Helsingin Myllyn 90-juhlavuoden uutuuksia Järvenpään jauhomyllyltä ovat mm. Myllärin Juhlavehnäjauho, Hieno Sämpyläjauho ja Pullajauhoseos. Juhlavehnä- ja sämpyläjauhon pakkauksissa komeilevat Helsingin Myllyn alkuajoilta tutut Mylly-Maija ja Mylly-Matti.

Jaa artikkeli

Sinua voisi myös kiinnostaa

Helsingin Mylly tukee jouluna kotimaan lapsia
Uutiset 28.11.2024

Helsingin Mylly tukee jouluna kotimaan lapsia

Myllärin-tuotteita valmistava Helsingin Mylly on tehnyt 10 000 euron lahjoituksen Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen tukeakseen vähävaraisia lapsiperheitä sekä ehkäistäkseen lasten … Lue lisää

Mylläri-Villet hakivat oppia Sveitsistä
Tutustu tekijöihin 26.11.2024

Mylläri-Villet hakivat oppia Sveitsistä

Sveitsissä myllyopissa kaksi Villeä Suomesta saman firman myllyltä. – Hienoa, että pääsi heti jakamaan ajatuksia kollegan kanssa, kiittelevät vuoromyllärit Ville … Lue lisää

Ella Kokkinen myynnin kehityspäälliköksi Helsingin Myllylle
Uutiset 12.11.2024

Ella Kokkinen myynnin kehityspäälliköksi Helsingin Myllylle

Helsingin Myllyn kasvavaan kotimaan kauppaan saatiin lisävahvistusta, kun Ella Kokkinen aloitti myynnin kehityspäällikkönä 19.8.2024. Lue lisää

Opiskelijoille tuparilahjaksi kotimaisia Myllärin tuotteita
Uutiset 22.10.2024

Opiskelijoille tuparilahjaksi kotimaisia Myllärin tuotteita

Helsingin Mylly jatkaa arvokasta yhteistyötään pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Vaasan opiskelija-asuntosäätiöiden kanssa. Tänä syksynä uudet opiskelijat saivat tupaantuliaislahjaksi arkea helpottavia Myllärin-tuotteita. Lue lisää