Sukellus historiaan: Kun Puhkin veljekset perustivat myllyn Helsinkiin
Ensimmäiset maininnat Puhkin suvun myllystä Virossa on löydetty jo 1550-luvulta. Modernin liiketoiminnan katsotaan kuitenkin alkaneen Viljandinmaalla Virossa vuonna 1861 syntyneestä Jaak Puhkista, joka sai vaimonsa Annan kanssa tyttären ja viisi poikaa.
Puhkin viidestä veljestä Eduard (oik.) muutti perheineen Helsinkiin johtaakseen vasta perustettua myllyä. Valmistuessaan Sörnäisten mylly oli Helsingin ainoa suurmylly, jossa vehnää ja ruista jauhettiin tukkuliikkeille.
Sekatavarakauppoja, tulitikkutehtaan ja sahan perustanut Jaak otti poikansa mukaan perheyritykseen, joka sai nimen J.Puhk ja Pojad. Viron itsenäistyttyä pojat rakennuttivat Tallinnaan jauhomyllyn, joka oli kaupungin suurin ja uudenaikaisin. Kasvava yritys laajensi myllyketjuaan Tarttoon, Narvaan ja Pärnuun.
1930-luvulla Suomessa elettiin suurelta osin tuontivehnän varassa. Puhkin veljekset päättivät käyttää markkinatilannetta hyväkseen ja avata myllyn myös Helsinkiin.
Sopiva paikka löytyi Sörnäisten rannasta. Perustava yhtiökokous pidettiin 8.10.1934, ja seuraavaan syksyyn mennessä tilat oli muutettu myllytoimintaan sopivaksi.
Valmistuessaan mylly oli kaupungin ensimmäinen ja ainoa suurmylly. Viljaa ostettiin niin kotimaasta kuin ulkomailta, ja päivittäinen jauhatusmäärä oli kymmeniä tuhansia kiloja. Myllyn mainoksen mukaan Bühler AG:lta hankittujen myllykoneistojen toiminta oli ”puhdasta ja tarkkaa kuin sveitsiläiskellojen toiminta”.
Veljeksistä toiseksi vanhin, Eduard Puhk muutti perheineen Suomeen ja asettui yrityksen johtoon.
Syksyllä 1939 syttyi toinen maailmansota. Neuvostoliitto vaati alueluovutuksia ja tukikohtia Baltian mailta sekä Suomelta. Muutkin Puhkit muuttivat Suomeen ja asettuivat väliaikaisesti asumaan hotelli Torniin.
Talvisodan sytyttyä tilanne näytti kuitenkin rauhoittuneen Virossa, ja suku palasi kotiin vuodenvaihteessa. Päätös oli traaginen.
Helsingin Mylly Sörnäisten Rantatiellä vuonna 1983. (Kuva: Johnny Korkman, Helsingin Kaupunginmuseo)
J. Puhk & Pojad olivat rakennuttaneet 1920-luvulla Tallinnan satamaan Itämeren alueen suurimman myllyn. Pian tämän 1932 vuoden joulukortin jälkeen veljekset päättivät perustaa myllyn myös Suomenlahden toiselle rannalle, Helsinkiin.
Neuvostoliitto miehitti koko Baltian kesäkuussa 1940, ja Puhkien koko omaisuus takavarikoitiin. Syksyyn mennessä Puhkin veljekset Eduardia lukuun ottamatta oli pidätetty ja lähetetty vankeuteen Neuvostoliittoon. Heitä ei enää koskaan nähty.
Surun murtama Eduard Puhk kuoli Helsingissä vuonna 1943. Helsingin Myllyn johtoon astui hänen oikea kätensä Gustav Gardberg, jonka aikana Sörnäisiin rakennettiin kauramylly ja näkkileipätehdas Matin Leipä Oy. Eduard Puhkin poika, Jüri Puhk otti Matin Leipä Oy:n vastuulleen vuonna 1956. Helsingin Myllyn toimitusjohtaja hänestä tuli vuonna 1964.
Tutustu Helsingin Myllyn vaiheisiin
