Vastuullisuusviljelyohjelma: enemmän laatukauraa, vähemmän ympäristövaikutuksia

Helsingin Mylly käynnisti vuonna 2022 sopimusviljelijöidensä kanssa käytännönläheisen ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa satotasoja ja samalla vähentää viljelyn ympäristövaikutuksia. Kaikki pilottiohjelmaan valitut gluteenitonta kauraa tuottavat tilat ovat pitkäaikaisia kumppaneitamme.

– Ympäristö- ja vastuuviljelyohjelmalla haemme entistäkin laadukkaampaa kauraa myllyymme sekä suurempaa ja laadukasta satoa – myös huonompina vuosina, kertoo Helsingin Myllyn kauran ostopäällikkö Pekka Kultti, joka itsekin viljelee gluteenitonta kauraa.

Kultin mukaan viljelijät lähtivät pilottiohjelmaan mukaan mielellään. Ympäristö- ja vastuullisuusviljelyohjelma antaa sopimusviljelijälle mahdollisuuden kehittää tilaansa ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Se vaatii toki myös viljelijöiltä rahallista panostusta, mutta ohjelman myötä heillä on siihen mahdollisuus. Sen lisäksi, että viljelijät saavat ohjelmasta paljon hyviä oppeja oman satonsa parantamiseen, maksaa Helsingin Mylly sadosta korotetun hinnan.

Vähemmän lannoitteita + enemmän viljelykiertoa = parempi sato

– Helsingin Myllyn ympäristö- ja vastuullisuusohjelma on käytännönläheinen. Siinä hyödynnetään resurssitehokkaasti tilan koko peltopinta-ala, kertoo viljelyohjelmassa asiantuntijana mukana oleva täsmäviljelyn pioneeri ja viljelykonsultti Kari Alasaari.

– Samalla viljelyohjelma tuo luonnon monimuotoisuusarvoja kiinteästi mukaan tilojen toimintaan, Alasaari korostaa.
– Tavoitteenamme on pitää huolta sopimustilojen maiden kasvukunnosta ja varautua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin niin, että pellot tuottavat haasteellisinakin kasvukausina varmemmin laadukkaita ja hyviä satoja, hän jatkaa.

Viljelyohjelmassa on kolme pakollista toimenpidettä. Tarkennettu lannoitus tarkoittaa sitä, että tavallisesta lannoitemäärästä annetaan kylvön yhteydessä esimerkiksi 70 prosenttia ja loput kasvukauden aikana sen mukaan, mitä kasvi tarvitsee tuottaakseen hyvän sadon.

– Tällöin emme lannoita liikaa, emmekä liian vähän, vaan saamme optimoitua lannoitteen määrän. Se vähentää sekä viljelyn kustannuksia että ympäristökuormaa, toteaa Pekka Kultti. – Lannoituksen tehostamiseen saamme tutkimuksiin perustuvaa neuvontaa ja opastusta lannoitevalmistaja Yaralta.

Toinen viljelyohjelman pakollisista osioista on kukkiviin kasveihin perustuva viljelykierto. – Palko- ja öljykasvit viljelykierrossa parantavat peltojen kasvukuntoa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla pölyttäjille ruokaa, taustoittaa Kultti.

Kolmas pakollinen toimenpide lisättiin mukaan satokaudella 2024. Sen mukaan viljelijä saa käyttää vain pölyttäjäystävällisiä tuholaistorjunta-aineita. Lisäksi ohjelmassa on vapaaehtoisia toimenpiteitä, joista viljelijät valitsevat sopivat kullekin satokaudelle. Valinnaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kerääjäkasvien käyttö, pellon laajennettu kasvipeitteisyys, laaja maaperäanalyysi, maaperäskannaus, pellon kasvukunnon arviointi, monimuotoisuuspellot, satokartat ja ravinnetaselaskelma.

Esimerkkejä vastuuviljelyohjelman toimenpiteistä

1.Tarkennettu lannoitus: oikea määrä oikeaan paikkaan
Kasvin tarvitsema lannoituksen määrä tutkitaan tarkkaan erilaisilla kasvustosensoreilla. Näin säästetään lannoituskuluja, saadaan parempi sato ja kasville annettu lannoite menee kasvuun, eikä valu ympäristöön. 

2. Kukkivat kasvit viljelykierrossa: peltojen kasvukunto paranee 
Noin kolmasosalla tilojen peltoalasta kasvatetaan kukkivia kasveja, kuten rypsiä tai hernettä. Ne ovat hyviä maaperälle niin rakenteen kuin pieneliötoiminnan kannalta. Öljy- ja palkokasvit vähentävät kasvinsuojeluaineiden ja lannoittamisen tarvetta sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla pölyttäjille ruokaa.

3. Pölyttäjäystävälliset torjunta-aineet
Viljelyssä saa käyttää vain pölyttäjäystävällisiä tuholaistorjunta-aineita. Muiden kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittu vain todettuun tarpeeseen. Näin parannetaan pörriäisten pölytysmahdollisuuksia ja pellon biodiversiteettiä.
 

4. Muokkauksen vähentäminen 
Osa pelloista kevytmuokataan syksyllä, osa pidetään kasvipeitteisenä talven yli. Näin ravinteet eivät huuhtoudu pois valumien ja eroosion vuoksi. Kasvipeitteisyys parantaa pellon rakennetta, lisää hiilensidontaa ja pellon multaisuutta sekä pieneliöiden, kuten matojen määrää.

5. Maaperän analysointi
Maaperän skannaus auttaa viljelijää lannoittamaan ja kalkitsemaan peltoa sopivasti juuri oikeista kohdista. 
Laaja maaperäanalyysi antaa tietoa pellon orgaanisen aineksen tilanteesta ja seuraa sen lisääntymistä ja hiilensidontaa. Ravinnetaselaskelma antaa tietoa viljelyn tehokkuudesta ja lannoituksen satovasteesta.