Syyskuu 2020, OSA 5

Vielä heinäkuussa maanviljelijä Mikko Hölsö arvioi huolestuneena sadon jäävän ennätyksellisen pieneksi, mutta lopulta säät suosivat ja lopputulos oli odotettua parempi. ”Heinäkuun alussa tilanne näytti suorastaan katastrofaaliselta, mutta sen jälkeen tulleet sateet ja lämmin syksy pelastivat sen mitä oli pelastettavissa”, kertoo Mikko. ”Laadultaan vilja oli hyvää keskitasoa ja määrällisesti jäätiin noin 30 prosenttia normaalista kasvukauden sadosta”.

Vilja kasvoi ja kypsyi epätasaisesti

Touko- ja kesäkuussa oli kuivaa ja sateita toivottiin kuumeisesti. Kun heinäkuussa sitten vihdoin satoi, alkoi vilja vesoa eli kasvattaa uusia korsia. Uudet korret tuleentuivat eli valmistuivat puintikuntoon reilun kuukauden myöhemmin kuin pääsato, joka taas olisi ollut puitavissa jo elokuussa. Hölsön tilalla odotettiin myös uuden kasvuston valmistumista ennen kuin puinnit aloitettiin.

Puintisäät olivat yllättävän suotuisat, sillä vaikka sateitakin tuli, ne eivät onneksi olleet monen päivän mittaisia. Sen sijaan syyskuun puolivälissä Suomea riepotellut Aila-myrsky oli aivan oma lukunsa. ”Myrsky varisteli puintikuntoisia viljanjyviä maahan ainakin saman verran, kuin me istutamme siemeniä keväällä peltoon”, sanoo Mikko.

Mistä viljelijä sitten tietää milloin on oikea puintiaika?

”Jokaiselle viljalajikkeelle on ilmoitettu teoreettinen kasvuaika päivinä, joka perustuu kasvuajan aikaiseen ilman lämpösummaan. Se on tietysti teoriaa, ja tämä vuosi osoitti jälleen, että tähän kysymykseen ei ole selkeää vastausta”, Mikko selittää. Käytännössä viljelijä tekee arvion viljan kypsyydestä käsituntumalla ja silmämääräisesti. ”Kun jyvät ja korsi ovat muuttuneet vaalean keltaiseksi, ja jyvien kosteus on alle 20 prosenttia, on aika ryhtyä toimeen”, sanoo Mikko ja jatkaa: ”Toisinaan näkee, että viljan korsi on vielä vihreä, mutta jyvät ovat jo tuleentuneet valmiiksi. Tämä on yleensä merkki siitä, että maassa on voimaa enemmän mitä kasvi pystyy hyödyntämään”.

Hölsön tilalla puinnit aloitettiin syyskuun 2. päivä ja lopetettiin 25. päivä. Puinnit kestivät yhteensä siis kolme viikkoa. Tehokasta aikaa puinnille ei ole päivässä montaa tuntia. ”Puintipäivän tehokas työaika lyhenee huomattavasti mitä myöhäisemmäksi puinnit etenevät, sillä aamulla pitää odotella yökosteuden haihtumista, ja illalla kosteus tulee pääsääntöisesti auringon laskiessa”.

Kauranjyvän matka pellolta myllyyn edellyttää tarkkaa työtä ja monta säätöä

Puinti tehtiin 17 jalan leikkuupöydällä varustetulla New Holland TC 56RS -puimurilla. Aina ennen puinnin aloittamista täytyy puimuri säätää puitavalle viljalle sopivaksi. Puimuri myös huolletaan ja tietyt laakerit rasvataan aina 10 tunnin ja osa 50 tunnin välein. Ensiksi säädetään puimurin puintikelan ja varstasillan välys, sekä puintikelan pyörimisnopeus. Kun vilja kulkee puintikelan ja varstasillan välistä, irtoavat jyvät korsistaan.

Seuraavaksi säädetään puhaltimen nopeus. Puhaltimen tehtävä on erotella jyvät ruumenista seulojen avulla. Seulat säädetään lopuksi ja niiden säätöjä tarkennetaan tarvittaessa pellolla, sillä säätöihin vaikuttavat muun muassa puitavan viljan kosteus, paino ja jyväkoko.

Puitu vilja tyhjennettiin traktorin peräkärryihin, joita oli käytössä kaksi – kumpikin tilavuudeltaan 230 hehtolitraa. Pellolta vilja kuljetettiin kuivaajaan, joka on vuonna 2012 valmistettu 350 hehtolitran vetoinen Arska. Kuivurissa vilja kuivataan noin 12-13 prosentin kosteustasoon, sillä mylly on antanut viljalle 14 prosentin kosteusrajan, mitä viljan kosteus ei saa ylittää. Kuivauksen jälkeen vilja siirretään kuivaajassa oleviin metallisiin varastosiiloihin.

Viljan jäljitettävyys edellyttää tarkkaa kirjausta kaikissa työvaiheista

Kaikki viljan kuivaukseen liittyvät tapahtumat kirjataan ylös: viljan puintipäivä, puitu kasvulohko, viljan märkä- ja kuivapaino, kosteusprosentti ja paino, kuivaukseen ja jäähdytykseen käytetty aika, sekä varastosiilo. Näin jokainen kuivattu viljaerä voidaan jäljittää pellolle saakka.

Tietoja hyödynnetään myös seuraavan kasvukauden kylvösuunnitelmissa. Viljan siirtovaiheessa siitä otetaan kattava näyte-erä, joka toimitetaan Helsingin Myllylle analysoitavaksi. Hyväksyttyjen esinäytteiden jälkeen viljelijä suunnittelee yhdessä Helsingin Myllyn kanssa tarkemman toimitusaikataulun. Kuljetuksissa käytetään gluteenittomiin kuljetuksiin erikoistuneiden kuljetusyrittäjien palveluita.

Lopuksi pelto kultivoidaan ja jätetään talvilepoon

Ennen talvilepoa pellot huolletaan kuntoon, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon voimia seuraavaa kasvukautta varten. Puidessa pelloilla on tehty havaintoja, joiden perusteella peltolohkoilla suoritetaan tarvittavat kasvinsuojelutoimenpiteet. Osalle lohkoista levitetään myös kalkkia maan parantamiseksi.

Lopuksi pelloilla tehdään syysmuokkaus kyntämällä ja kultivoimalla. Kultivointi tarkoittaa pellon kevytmuokkausta, jossa maa-ainesta siirretään mahdollisimman vähän ja kasvinjätteet mullataan maan pintakerroksiin. Kevytmuokkaus säästää viljelijältä sekä aikaa että energiaa polttoaineen muodossa. Myös pelto hyötyy, kun maan rakenne ja multavuus paranevat ja eroosiohaitat vähenevät. Kevytmuokkaus säilyttää pellossa olevat madonreiät ja juurikanavat, jotka pitävät pellon kuohkeana ja hengittävänä. Tämän jälkeen pellot saavat levätä ja kerätä voimia seuraavaan kevääseen saakka.

Lähteenä käytetty myös: Maatilan Pellervo (https://www.pellervo.fi/maatila/3_02/kevytmuok.htm)