Toukokuu 2020, OSA 2

Huhti-toukokuun vaihteessa Hölsön tilalla tehtiin ympäripyöreitä työpäiviä, kun kevätkylvöt käynnistyivät herneen kylvöllä ja jatkuivat heti perään kauran kylvöllä. Tänä vuonna kevätkylvöille oli tavallista enemmän aikaa, sillä koronavirus peruutti maanviljelijä Mikko Hölsön päivätyöhön liittyvät puolustusvoimain harjoitukset ja virkamatkat. Poikkeuksellinen kevät tarjosi Mikolle tilaisuuden mennä pellolle silloin, kun mieli teki ja sää parhaiten salli. Myös Severi-pojan loma armeijasta osui sopivasti kylvöviikolle ja koko perhe pääsi osallistumaan toukotöihin.

Mukana töissä olivat myös Mikon isä ja appiukko. Työnjako oli selvä: isäntä itse huolehti kylvämisestä, Severi-poika peltojen muokkauksesta paappojensa kanssa vuorotellen. Kati-emäntä ja Henriikka-tytär huolehtivat koneiden puhdistuksesta ja siitä, että pellolla ahertavat saivat kunnolla syödäkseen.

Hernettä kylvettiin yhteensä 22 hehtaarin ja kauraa 62 hehtaarin peltoalalle. – Vielä olisi vajaan hehtaarin kokoisen riistapellon perustaminen edessä, mutta varsinaiset kylvöt saatiin tehtyä viikossa, kertoo Mikko.

Mistä viljelijä tietää milloin on oikea hetki aloittaa kylvöt?

Ainakin kotipuutarhurit tietävät, että pensaiden, puiden ja perennojen istutuksen voi käynnistää roudan sulamisen älkeen. Päteekö sama maanviljelykseen, ja mistä viljelijä tietää, milloin on oikea hetki käynnistää kylvöt?

Mikon mielestä kaikista tärkeintä viljelijälle on liikkua pelloilla ja seurata kevään edistymisen vaikutusta maan kylvökuntoon. Liian märälle ja jäiselle pellolle ei ole hyvä mennä, vaan kannattaa odottaa rauhassa oikeaa hetkeä. – Kun pelto sitten on kylvökunnossa, seuraan kaikkia säätiedotuksia aktiivisesti. Teen sääennusteiden perusteella päätökset töiden aloittamisesta ja lopettamisesta. Mikäli esimerkiksi tutkakuvassa näkyy lähestyvä saderintama, lopetan työt siltä päivältä ja jatkan taas poutasäällä, Mikko kertoo.

Kylvöjen onnistumiseen ja pellon kylvökuntoon vaikuttaa koko vuoden sää. Jos edellisen syksyn sadonkorjuu ja syystyöt on tehty märissä olosuhteissa, jättää se peltoon jäljet vuosien ajaksi. Maa tiivistyy ja pellon pinta jää epätasaiseksi. – Ihanteellisin tilanne olisi, että syystyöt saataisiin tehtyä suhteellisen kuivissa olosuhteissa. Syystöiden jälkeen saisivat maltilliset syyssateet kastella pellot tasaisesti, ja talven pakkaset ”murustaa” maata luonnostaan keväällä helpommin muokkaantuvammaksi, kertoo Mikko.

Tasainen lumikerros talvella on hyvä siksi, että se eristää peltojen routakerroksen tasaiseksi, ja tasainen routakerros taas sulaa kevään vesisateiden ja lämpimien kelien myötä tasaisesti.
– Lähes lumeton talvi ja suhteellisen kylmä ja kuiva huhtikuu aiheutti peltojen epätasaisen kuivumisen. Isot aukeat kuivuivat kylvökuntoon ennätysaikaisin, kun taas metsien varjossa olevat pohjoisenpuoleiset pellonrannat olivat vielä kylvöjä tehdessä täydessä roudassa, harmittelee Mikko.

Sää puolestaan oli tänä vuonna kylvöjen kannalta lähes täydellinen. – Poutasää ilman peltoa kuivattavaa paahtavaa hellettä ja kovaa tuulta on siemenen itämisen kannalta paras mahdollinen. Myös kylvöjen jälkeen saatu sade edistää siementen itämistä, kunhan vaan lämpöä saadaan riittävästi, Mikko kertoo.

Kova rankkasade sen sijaan olisi haitaksi. Sateen piiskaaman savisen pellon pinta muuttuu kuivuessaan niin kovaksi kuoreksi, ettei viljan oras jaksa kasvaa sen läpi.

Tämän kevään kylvöprosessi käynnistyi jo viime kesänä

Yllättävän paljon asioita tehdään jo ennen, kuin varsinainen kylvö alkaa. Kaikki lähtee suunnittelusta, joka käynnistyy jo edellisen kasvukauden aikana. Suunnittelussa hyödynnetään edellisvuosien kokemuksia ja muistiinpanoja.

Tehtyjen havaintojen pohjalta tehdään valinta kylvettävistä siemenistä, lannoitteista, kasvinsuojelusta ja lohkoista eli siitä, mitä missäkin kohtaa peltoa viljellään. Suunnitteluun vaikuttavat ympäristösitoumuksen ehdot, sekä viljavuustutkimuksen tulokset, jotka määrittävät käytettävät lannoitustasot eri peltolohkoille. Näiden päätösten jälkeen hankitaan yleensä seuraavan vuoden tarvikkeet ennakkokauppaa hyödyntäen.

Ennen peltotöiden aloittamista täytyy käytettävä kalusto huoltaa valmiiksi. Osan huolloista Mikko tekee itse ja osan hän ulkoistaa oman kylän pajalle. – Koneet kannattaa huoltaa sesonkiaikojen ulkopuolella, jolloin pajalla on vähemmän ruuhkaa ja mahdollisesti hinnatkin alhaisemmat, Mikko vinkkaa.

Kylvötöissä Hölsön tilalla on käytössä neljä traktoria, joilla tehdään useita eri työvaiheita. Traktori onkin sopivalla työkalulla varustettuna viljelijän moneen taipuva työkaveri:

• etukuormaimen ja perälevyn avulla tasataan edellissyksyn kynnöksien vesivaot ja kerätään mahdolliset isommat kivet pelloilta
• tasausäkeellä tasataan pellon pinta
• S-piikkiäkeellä pelto muokataan kylvökuntoon
• etukuormaimella ja kivitalikolla tai -kauhalla kerätään pellolla olevia kiviä
• etukuormaimella ja suursäkkinostimella nostetaan apulanta- ja siemensäkit kylvökoneeseen
• kylvökoneella kylvetään siemenet ja lannoitteet peltoon
• jyrällä rikotaan suuremmat maapaakut ja tiivistetään pellon pinta.

Nyt Hölsön tilalla jännitetään kevään edistymistä ja toivotaan suotuisia säitä – eli leppoisan lämmintä alkukesän lämpöä ilman paahtavaa hellettä sekä sopivan lempeitä vesisateita.

Tapaamme Mikon jälleen kesäkuussa, jolloin seurataan kauran kasvua ja otetaan selvää, mitä erityisjärjestelyjä gluteenittoman puhdaskauran viljely vaatii ja kuinka viljelijät voivat vaikuttaa ruoan puhtauteen ja turvallisuuteen