Tammikuu 2021, OSA 6

Viljelijän talven voisi kuvitella olevan yhtä rauhaisa kuin lumipeitteen alla uinuvien viljapeltojen. Mikko Hölsö ei kuitenkaan lepää, vaan hän valmistautuu tilallaan jo ensi vuoteen. Mikko tarkastelee tämän vuoden tietoja, ja laatii niiden perusteella ensi vuoden viljelysuunnitelman.

”Poikkeuksellisesta vuodesta on yritetty ottaa opiksi. Ensi vuoden viljelysuunnitelma on karkeasti laadittu ja kylvösiemenet varattu”, kertoo Mikko.

Tässä juttusarjan aikana Hölsön perheen koiravahvuus on kasvanut yhdellä Jöpö-nimisellä suomenpystykorvalla.

”Jöpön kouluttaminen on lohkaissut ison osan vapaa-ajastani, mutta olemme onneksi ehtineet perheen kanssa myös harrastusten pariin”, kertoo Mikko.

Vaikka virkatyö täyttää Mikon päivät säännöllisesti, ehtii hän vapaa-ajallaan tehdä metsätöitä, lenkkeillä ja metsästää näätiä. Ennen kuin tulee kevät ja uusi kasvukausi. Ennen sitä lähdemme käymään myllyssä, jonne Mikon korjaama kaura on toimitettu.

Myllyssä kaura käy läpi monivaiheisen prosessin

Kun kaura lähti matkaan Hölsön tilalta, vietiin se Helsingin Myllyn Vaasassa sijaitsevaan myllyyn. Oppaanamme toimii tehtaanjohtaja Ville Mäki.

”Vaikka myllyyn saapuva vilja on jo laatutarkastettu ennakkonäytteiden avulla, otetaan siitä uusi näyte silloin, kun vilja on vielä autossa. Laadunvarmistuksen jälkeen kaura otetaan vastaan ja kipataan kippausmonttuun”, kertoo Ville.

Montusta kaura kuljetetaan sisään ja puhdistetaan esipuhdistusseulalla. Puhdistuksessa kauran joukosta poistetaan kaikki ylimääräinen, kuten karkeat korret, hiekka ja tyhjät kaurajyvät. Esipuhdistettu kaura jatkaa matkaansa siiloon ja sieltä seuraavaan puhdistusvaiheeseen, jossa se puhdistetaan ja lajitellaan kuorintaa varten. Lajittelussa kaurasta poistetaan pienet jyvät.

”Kuorinta on tärkein työvaihe, jossa kolme isoa kuorintalaitetta irrottaa kauran kuoren niin, että suurimo pysyy mahdollisimman ehjänä. Mylläri säätää kuorintalaitteen ja huolehtii, että kuorintarengas on ehjä ja laite oikein säädetty”, kertoo Ville.

Kuorinnan jälkeen kaura siirtyy ilmapuhdistimille, kauranukan poistoon ja lajitteluun. Kaurajyvän pinnalla kasvaa karvamaista nukkaa, joka on täysin vaaratonta, mutta muodostaisi epämiellyttäviä nukkasaostumia valmiin kauratuotteen joukkoon.

Tästä lajittelusta tulee ulos täysin kuorittua ja nukatonta kauraa, jossa on jäljellä vain ydin. Optinen lajittelija käy vielä kuoritut kauranjyvät läpi ja poistaa mahdolliset vieraat viljat ja väärän väriset jyvät.

Puhdistusoperaatioiden jälkeen myllärit pääsevät suunnittelemaan, mitä kaurasta valmistetaan. Myllärit tekevät päätöksiä tuotantosuunnitelman ja mittaustulosten perusteella. Päätöksiin vaikuttavat muun muassa kaurajyvän koko ja kosteus sekä eri tuotteiden kysyntä.

Miten jyvästä tulee hiutale?

”Kun kaurajyvä höyrytetään ja valssataan, hiutaleet saavat kuluttajalle tutun kaurahiutaleen muodon”, kertoo Ville.

Mylläri seuraa hiutaleen paksuutta ja kosteutta ja säätää tarvittaessa rakoa valssin välissä. Kaikki mittaustulokset kirjataan, jotta tulokset voidaan tarvittaessa jäljittää oikeaan kauraerään. Tämän vaiheen jälkeen myllärin työ on tehty, ja kaurahiutaleet siirtyvät kuivaukseen ja siiloon.

Kaura pakataan tuotannonsuunnittelun mukaisesti joko säkkeihin, pusseihin tai koteloihin sen mukaan, mikä tuote on kyseessä. Pakatut tuotteet siirretään varastoon, mistä ne lähetetään joko keskusliikkeiden kautta kotimaan kauppoihin, yhteistyökumppaneiden varastoihin tai vientiin ulkomaille. Myllyn oma laboratorio tarkastaa ja hyväksyy kaikki lähtevät tuotteet.