Viljelijän matkassa keväästä syksyyn

myllärin kutsuu sinut seuraamaan kauran tarinaa

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

syyskuu, osa 5

Vaiherikkaan kesän ja syksyn jälkeen Hölsön tilan puinnit on viimein saatu päätökseen

Vielä heinäkuussa maanviljelijä Mikko Hölsö arvio huolestuneena sadon jäävän ennätyksellisen pieneksi, mutta lopulta säät suosivat ja lopputulos oli odotettua parempi. ”Heinäkuun alussa tilanne näytti suorastaan katastrofaaliselta, mutta sen jälkeen tulleet sateet ja lämmin syksy pelastivat sen mitä oli pelastettavissa”, kertoo Mikko. ”Laadultaan vilja oli hyvää keskitasoa ja määrällisesti jäätiin noin 30 prosenttia normaalista kasvukauden sadosta”.

Vilja kasvoi ja kypsyi epätasaisesti

Touko- ja kesäkuussa oli kuivaa ja sateita toivottiin kuumeisesti. Kun heinäkuussa sitten vihdoin satoi, alkoi vilja vesoa eli kasvattaa uusia korsia. Uudet korret tuleentuivat eli valmistuivat puintikuntoon reilun kuukauden myöhemmin kuin pääsato, joka taas olisi ollut puitavissa jo elokuussa. Hölsön tilalla odotettiin myös uuden kasvuston valmistumista ennen kuin puinnit aloitettiin.

Puintisäät olivat yllättävän suotuisat, sillä vaikka sateitakin tuli, ne eivät onneksi olleet monen päivän mittaisia. Sen sijaan syyskuun puolivälissä Suomea riepotellut Aila-myrsky oli aivan oma lukunsa. ”Myrsky varisteli puintikuntoisia viljanjyviä maahan ainakin saman verran, kuin me istutamme siemeniä keväällä peltoon”, sanoo Mikko.

Mistä viljelijä sitten tietää milloin on oikea puintiaika?

”Jokaiselle viljalajikkeelle on ilmoitettu teoreettinen kasvuaika päivinä, joka perustuu kasvuajan aikaiseen ilman lämpösummaan. Se on tietysti teoriaa, ja tämä vuosi osoitti jälleen, että tähän kysymykseen ei ole selkeää vastausta”, Mikko selittää. Käytännössä viljelijä tekee arvion viljan kypsyydestä käsituntumalla ja silmämääräisesti. ”Kun jyvät ja korsi ovat muuttuneet vaalean keltaiseksi, ja jyvien kosteus on alle 20 prosenttia, on aika ryhtyä toimeen”, sanoo Mikko ja jatkaa: ”Toisinaan näkee, että viljan korsi on vielä vihreä, mutta jyvät ovat jo tuleentuneet valmiiksi. Tämä on yleensä merkki siitä, että maassa on voimaa enemmän mitä kasvi pystyy hyödyntämään”.

Hölsön tilalla puinnit aloitettiin syyskuun 2. päivä ja lopetettiin 25. päivä. Puinnit kestivät yhteensä siis kolme viikkoa. Tehokasta aikaa puinnille ei ole päivässä montaa tuntia. ”Puintipäivän tehokas työaika lyhenee huomattavasti mitä myöhäisemmäksi puinnit etenevät, sillä aamulla pitää odotella yökosteuden haihtumista, ja illalla kosteus tulee pääsääntöisesti auringon laskiessa”.

Kauranjyvän matka pellolta myllyyn edellyttää tarkkaa työtä ja monta säätöä

Puinti tehtiin 17 jalan leikkuupöydällä varustetulla New Holland TC 56RS -puimurilla. Aina ennen puinnin aloittamista täytyy puimuri säätää puitavalle viljalle sopivaksi. Puimuri myös huolletaan ja tietyt laakerit rasvataan aina 10 tunnin ja osa 50 tunnin välein. Ensiksi säädetään puimurin puintikelan ja varstasillan välys, sekä puintikelan pyörimisnopeus. Kun vilja kulkee puintikelan ja varstasillan välistä, irtoavat jyvät korsistaan.

Seuraavaksi säädetään puhaltimen nopeus. Puhaltimen tehtävä on erotella jyvät ruumenista seulojen avulla. Seulat säädetään lopuksi ja niiden säätöjä tarkennetaan tarvittaessa pellolla, sillä säätöihin vaikuttavat muun muassa puitavan viljan kosteus, paino ja jyväkoko.

Puitu vilja tyhjennettiin traktorin peräkärryihin, joita oli käytössä kaksi – kumpikin tilavuudeltaan 230 hehtolitraa. Pellolta vilja kuljetettiin kuivaajaan, joka on vuonna 2012 valmistettu 350 hehtolitran vetoinen Arska. Kuivurissa vilja kuivataan noin 12-13 prosentin kosteustasoon, sillä mylly on antanut viljalle 14 prosentin kosteusrajan, mitä viljan kosteus ei saa ylittää. Kuivauksen jälkeen vilja siirretään kuivaajassa oleviin metallisiin varastosiiloihin.

Viljan jäljitettävyys edellyttää tarkkaa kirjausta kaikissa työvaiheista

Kaikki viljan kuivaukseen liittyvät tapahtumat kirjataan ylös: viljan puintipäivä, puitu kasvulohko, viljan märkä- ja kuivapaino, kosteusprosentti ja paino, kuivaukseen ja jäähdytykseen käytetty aika, sekä varastosiilo. Näin jokainen kuivattu viljaerä voidaan jäljittää pellolle saakka.

Tietoja hyödynnetään myös seuraavan kasvukauden kylvösuunnitelmissa. Viljan siirtovaiheessa siitä otetaan kattava näyte-erä, joka toimitetaan Helsingin Myllylle analysoitavaksi. Hyväksyttyjen esinäytteiden jälkeen viljelijä suunnittelee yhdessä Helsingin Myllyn kanssa tarkemman toimitusaikataulun. Kuljetuksissa käytetään gluteenittomiin kuljetuksiin erikoistuneiden kuljetusyrittäjien palveluita.

Lopuksi pelto kultivoidaan ja jätetään talvilepoon

Ennen talvilepoa pellot huolletaan kuntoon, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon voimia seuraavaa kasvukautta varten. Puidessa pelloilla on tehty havaintoja, joiden perusteella peltolohkoilla suoritetaan tarvittavat kasvinsuojelutoimenpiteet. Osalle lohkoista levitetään myös kalkkia maan parantamiseksi.

Lopuksi pelloilla tehdään syysmuokkaus kyntämällä ja kultivoimalla. Kultivointi tarkoittaa pellon kevytmuokkausta, jossa maa-ainesta siirretään mahdollisimman vähän ja kasvinjätteet mullataan maan pintakerroksiin. Kevytmuokkaus säästää viljelijältä sekä aikaa että energiaa polttoaineen muodossa. Myös pelto hyötyy, kun maan rakenne ja multavuus paranevat ja eroosiohaitat vähenevät. Kevytmuokkaus säilyttää pellossa olevat madonreiät ja juurikanavat, jotka pitävät pellon kuohkeana ja hengittävänä. Tämän jälkeen pellot saavat levätä ja kerätä voimia seuraavaan kevääseen saakka.

Lähteenä käytetty myös: Maatilan Pellervo (https://www.pellervo.fi/maatila/3_02/kevytmuok.htm)

VIDEOTERVEHDYS PELLON LAIDALTA
5.8.2020

Mitä kuuluu Hölsön tilan pelloille tänään? Koska päästään korjaamaan satoa ja millaiset ovat satonäkymät. Katso Mikon videoviesti tästä

kesä-HEINÄkuu, osa 4

Kuiva kevät ja alkukesä kurittivat kaurapeltoja – nyt toivotaan sopivasti sateita

Heinäkuussa Hölsön tilalla tehdään kasvinsuojeluruiskutuksia sekä peltojen tarkastuksia vieraista viljalajeista. Ja toivotaan kultaakin kalliimpaa vesisadetta!

Vaikka lomalaiset iloitsevat punaisena hehkuvista sääkartoista, odottavat kauranviljelijät kuumeisesti sateita. Kaura nimittäin viihtyy muista viljakasveista poiketen paremmin viileässä ja sateisessa säässä, jolloin se tuottaa huippusatoja kuivaan kasvukauteen verrattuna. Poikkeuksellisen lämmin ja kuiva alkukesä on kurittanut peltoja myös Hölsön tilalla. Kasvukausi on ollut kaikkea muuta kuin toivottu: kylmä ja kuiva toukokuu, jota seurasi kuuma ja kuiva kesäkuu. ”Vettä on satanut toukokuun jälkeen vain viisi milliä, mikä on aivan liian vähän”, harmittelee viljelijä Mikko Hölsö.

Odotukset kasvukaudelle lähdettäessä olivat korkealla onnistuneen edellisvuoden jälkeen. Nyt tunnelma on muuttunut ja sadetta toivotaan edes sen verran, että saataisiin keskinkertainen sato. ”Peli on menetetty huippusadon suhteen, mutta jos säätilassa tapahtuisi nopeasti muutos kosteampaan suuntaan, niin keskinkertaiseen satoon olisi vielä mahdollisuudet”, sanoo Mikko.

Kuivuus koettelee eniten kovia savimaita, jossa kosteutta on ollut vähiten jo kylvövaiheessa. Jos koko kesänä ei saada vesisateita, tuleentuu kasvusto ennen aikojaan ja sato jää määrällisesti pieneksi. Myös jyvä jää kuivuuden takia pieneksi, eikä pahimmassa tapauksessa täytä elintarvikekauran kokovaatimuksia. ”Vaikka sateita vielä saataisiin, vaikuttaisi se enää jyvän kokoon, ei jyvien määrään, sillä kasvi päättää jyvien lukumäärään jo aikaisessa orasvaiheessa”, kertoo Mikko.

Usein kuivuus tuo mukanaan myös muita ongelmia, kuten tuhohyönteiset. Kauralla on kuitenkin onneksi aika vähän tuhohyönteispainetta verrattuna rapsiin ja rypsiin. ”Kirvat ovat ehkä yleisin ongelma orasvaiheessa, jolloin ne levittävät kääpiökasvuviroosia, mikä on yleisin viljojen virustauti Suomessa. Kirvat torjutaan tarvittaessa siihen tarkoitetuilla ja testatuilla aineilla”, kertoo Mikko.

Torjunta-aineet ovat elintarvikkeiden tuottamiseen hyväksyttyjä tuotteita, kuten myös erilaiset kasvinsuojeluaineet, jotka toimivat viljan niin sanottuina vitamiineina ja lääkkeinä.  Kypsän viljan ja valmiiden viljatuotteiden torjunta-ainepitoisuuksia valvotaan tarkasti. Valmiit tuotteet ovat Suomessa turvallisia ja vapaita ylimääräisistä torjunta-ainejäämistä.

Kasvinsuojeluruiskutukset ovat kasvin ”vitamiinit”, joiden avulla se kestää paremmin vaikeitakin olosuhteita

Kaurapeltojen keinokastelu on Suomessa harvinaista. Kylvömuokkauksella, kylvösyvyydellä ja kylvölannoituksella on ratkaiseva merkitys kasvin veden ja ravinteiden saantiin. Mikko suosii lisäksi kasvinsuojeluruiskulla levitettäviä lehtilannoitteita, jotka auttavat kasvia veden- ja ravinnonsaannissa maaperästä.  

Elinvoimainen ja terve kasvusto käyttää parhaiten maassa olevat ravinteet hyödyksi ja on samalla paljon parempi hiilensitoja kuin huono kasvusto. Siksi pelloille ruiskutetaan muun muassa kasvunsäätelyainetta, joka lyhentää ja vahvistaa kasvin kortta sekä vahvistaa juuristoa. Näin vilja pysyy paremmin pystyssä ja on helpommin korjattavissa.

Jos viljan korsi on kovin pitkä, se lakoontuu helpommin. Lakoontunut vilja altistuu helposti homeille, eikä täytä elintarvikeviljan laatuvaatimuksia.

”Liian sateisina syksyinä lakovilja ei tahdo kuivua puintikuntoon ja pahimmassa tapauksessa vilja alkaa itää, eikä täytä näin ollen laatuvaatimuksia”, selvittää Mikko.

”Kaikki käyttämämme tuotteet ovat tarkkaan testattuja ja viranomaisten hyväksymiä. Tuotteiden käytössä noudatamme valmistajan ilmoittamia annostuksia ja ohjeita”, kertoo Mikko.

Myös rikkakasvien torjunta on tärkeää, sillä rikkakasvit:

  • alentavat viljasadon määrää, laatua ja myyntihintaa
  • aiheuttavat viljaan sivumakuja ja voivat olla myrkyllisiä
  • toimivat monien tuhohyönteisten ja kasvitautien isäntäkasveina
  • vaikeuttavat sadonkorjuuta.

Gluteenitonta kauraa kasvavalla pellolla rikkakasvien lisäksi huolena ovat myös mahdollisesti pellolle kulkeutuneet muut viljalajit. Pellot kierretään kitkemässä vieraista viljoista useamman kerran kesän aikana.

Gluteeniton viljely vaatii paljon työtä, mutta varmistaa sen, että saamme Helsingin Myllylle puhdasta gluteenitonta kaurajyvää. Gluteenitonta ruokavaliota terveytensä vuoksi noudattavat osaavat varmasti arvostaa sitä, että saavat kauratuotteensa gluteenittomina aina pellolta pöytään saakka.

kesäkuu, osa 3

Gluteenittoman kauran viljely vaatii viljelijältä sitoutumista ja erityisosaamista

Mikko Hölsön tilalla Ylistarossa viljellään gluteenitonta kauraa eli ns. puhdaskauraa. Vaikka puhdaskauran viljely asettaa tiettyjä vaatimuksia tilalle ja eri työvaiheille, sekä vaatii viljelijältä sitoutumista ja erityisosaamista, on sen suosio viime vuosina kasvanut tasaisesti.

Työläämpi viljeltävä tuo tilalle myös paremmat tulot; gluteenittoman kauran hinta markkinoilla on elintarvikekauraan verrattuna noin 40 prosenttia korkeampi ja päälle voi tulla mahdollisesti vielä laatulisiä.

Gluteenittoman kauran viljelysopimukseen kuuluu, ettei tilalla viljellä eikä kuivurissa käsitellä tai varastoida gluteenia sisältäviä viljoja. Samoin leikkuupuimuri on varattu vain gluteenittomalle viljalle.

Puhdaskauratilalla viljellään vain kauraa ja sen esikasvina jotakin toista gluteenitonta kasvia, kuten palkokasveja tai öljykasveja. Hölsön tilalla kauran rinnalle kylvettiin tänä vuonna hernettä. Gluteenia sisältävät vehnä, ohra ja ruis eivät kuulu puhdaskauratilalle.

Viljelijä tutkii kädessään olevia siemeniä

Lajipuhdas siemen helpottaa kitkemistyötä

Puhdasta kauraa viljelevällä tilalla panostetaan mahdollisimman puhtaaseen kylvösiemeneen, jonka mukana ei tule vieraslajeja peltoon. Lajipuhtauden saa tarkistettua siemenen vakuustodistuksesta.

Hölsön tilalla käytetään vain sertifioitua siementä, tai puhtaaksi todettua omaa siementä. Jos siemenen joukossa olisikin vieraslajeja, se tietäisi paljon kitkettävää viljelijälle.

”Kasvustot tarkistetaan joka tapauksessa korrenkasvun ja puinnin välillä vieraista viljoista noin neljä kertaa kasvukauden aikana. Tarkastus suoritetaan kävelemällä pellot järjestelmällisesti noin 15 metrin kaistoina läpi ja tarvittaessa vieraat lajit kitketään juurineen muovipussiin”, kertoo Mikko.

Puhdaskaura tulee gluteenittomana pellolta pöytään

Viljan puhtaus vieraslajeista ja siten ruoan turvallisuus kuluttajan käytössä on kaiken A ja O: Gluteenittomana myytävän tuotteen on oltava gluteeniton. Mikäli tilalla käsiteltäisiin muitakin viljalajeja kuin puhdaskauraa, olisi koko sadonkorjuukalusto ja kuivaamo puhdistettava huolellisesti käsittelyjen välillä. Hölsön tilalla on valmiiksi omat välineet vain puhdaskauran käsittelyyn, joten tämä työvaihe ei vaadi erityispanostusta – normaali kaluston puhtaanapito riittää.

”Puinnin jälkeen vilja kuivataan omassa kuivurissa ja kuivauksen jälkeen se siirretään metalliseen varastosiiloon. Varastosiiloja on useita ja ne ovat tiiviitä”, kertoo Mikko.

Jokaisesta kuivatusta viljaerästä pidetään tarkkaa kirjanpitoa, sekä otetaan edustava ennakkonäyte. Ennakkonäytteet toimitetaan analysoitavaksi Helsingin Myllylle ja vasta hyväksytyn ennakkotutkimuksen läpäissyt vilja voidaan toimittaa myllylle.

”Kuljetus tapahtuu tunnettujen kuljetusyritysten kalustolla, jotka ovat erikoistuneet viljankuljetuksiin ja joissa kaluston puhtauteen voi luottaa”, sanoo Mikko.

Helsingin Myllyn elintarvikekäyttöön tulevalle kauralle on asetettu muun muassa seuraavia laatuvaatimuksia:

  • vilja on kuivattava riittävän kuivaksi, sen kosteus voi olla enintään 14 prosenttia
  • viljan on oltava riittävän painavaa, hehtolitrapainon on oltava vähintään 56 kiloa
  • jyvien on oltava riittävän suuria, jyvät seulotaan 2 millimetrin seulan läpi. Pieniä jyviä ei käytetä elintarviketuotantoon.
  • viljan tulee olla tuleentunutta, väriltään tervettä ja vapaata vieraista hajuista ja homeesta
  • viljan tulee olla puhdasta vieraista viljalajeista
  • viljaan ei saa sekoittua viljelyssä, kuivauksessa, varastoinnissa tai kuljetuksessa allergeeneja kuten esimerkiksi soijaa, pähkinää, lupiinia ja selleriä.

 

Lisäksi viljelyssä tulee noudattaa hyviä maatalouskäytäntöjä ja lannoituksessa ja kasvinsuojelussa saa käyttää vain elintarvikkeiden tuottamiseen hyväksyttyjä tuotteita. Viljan tulee täyttää elintarvikkeille asetetut kansallisen ja EU:n lainsäädännön vaatimukset.

TOUKOKUU, OSA 2

Kevätkylvöt vaativat onnistuakseen kokemusta, tietoa ja taitoa sekä suotuisaa säätä

traktori kyntää peltoa 3Huhti-toukokuun vaihteessa Hölsön tilalla tehtiin ympäripyöreitä työpäiviä, kun kevätkylvöt käynnistyivät herneen kylvöllä ja jatkuivat heti perään kauran kylvöllä. Tänä vuonna kevätkylvöille oli tavallista enemmän aikaa, sillä koronavirus peruutti maanviljelijä Mikko Hölsön päivätyöhön liittyvät puolustusvoimain harjoitukset ja virkamatkat. Poikkeuksellinen kevät tarjosi Mikolle tilaisuuden mennä pellolle silloin, kun mieli teki ja sää parhaiten salli. Myös Severi-pojan loma armeijasta osui sopivasti kylvöviikolle ja koko perhe pääsi osallistumaan toukotöihin.

Mukana töissä olivat myös Mikon isä ja appiukko. Työnjako oli selvä: isäntä itse huolehti kylvämisestä, Severi-poika peltojen muokkauksesta paappojensa kanssa vuorotellen. Kati-emäntä ja Henriikka-tytär huolehtivat koneiden puhdistuksesta ja siitä, että pellolla ahertavat saivat kunnolla syödäkseen.

Hernettä kylvettiin yhteensä 22 hehtaarin ja kauraa 62 hehtaarin peltoalalle. – Vielä olisi vajaan hehtaarin kokoisen riistapellon perustaminen edessä, mutta varsinaiset kylvöt saatiin tehtyä viikossa, kertoo Mikko.

 

Mistä viljelijä tietää milloin on oikea hetki aloittaa kylvöt?

Ainakin kotipuutarhurit tietävät, että pensaiden, puiden ja perennojen istutuksen voi käynnistää roudan sulamisen älkeen. Päteekö sama maanviljelykseen, ja mistä viljelijä tietää, milloin on oikea hetki käynnistää kylvöt?

Mikon mielestäni kaikista tärkeintä viljelijälle on liikkua pelloilla ja seurata kevään edistymisen vaikutusta maan kylvökuntoon. Liian märälle ja jäiselle pellolle ei ole hyvä mennä, vaan kannattaa odottaa rauhassa oikeaa hetkeä. – Kun pelto sitten on kylvökunnossa, seuraan kaikkia säätiedotuksia aktiivisesti. Teen sääennusteiden perusteella päätökset töiden aloittamisesta ja lopettamisesta. Mikäli esimerkiksi tutkakuvassa näkyy lähestyvä saderintama, lopetan työt siltä päivältä ja jatkan taas poutasäällä, Mikko kertoo.

Kylvöjen onnistumiseen ja pellon kylvökuntoon vaikuttaa koko vuoden sää. Jos edellisen syksyn sadonkorjuu ja syystyöt on tehty märissä olosuhteissa, jättää se peltoon jäljet vuosien ajaksi. Maa tiivistyy ja pellon pinta jää epätasaiseksi. – Ihanteellisin tilanne olisi, että syystyöt saataisiin tehtyä suhteellisen kuivissa olosuhteissa. Syystöiden jälkeen saisivat maltilliset syyssateet kastella pellot tasaisesti, ja talven pakkaset ”murustaa” maata luonnostaan keväällä helpommin muokkaantuvammaksi, kertoo Mikko.

Tasainen lumikerros talvella on hyvä siksi, että se eristää peltojen routakerroksen tasaiseksi, ja tasainen routakerros taas sulaa kevään vesisateiden ja lämpimien kelien myötä tasaisesti. – Lähes lumeton talvi ja suhteellisen kylmä ja kuiva huhtikuu aiheutti peltojen epätasaisen kuivumisen. Isot aukeat kuivuivat kylvökuntoon ennätysaikaisin, kun taas metsien varjossa olevat pohjoisenpuoleiset pellonrannat olivat vielä kylvöjä tehdessä täydessä roudassa, harmittelee Mikko.

Sää puolestaan oli tänä vuonna kylvöjen kannalta lähes täydellinen. – Poutasää ilman peltoa kuivattavaa paahtavaa hellettä ja kovaa tuulta on siemenen itämisen kannalta paras mahdollinen. Myös kylvöjen jälkeen saatu sade edistää siementen itämistä, kunhan vaan lämpöä saadaan riittävästi, Mikko kertoo.

Kova rankkasade sen sijaan olisi haitaksi. Sateen piiskaaman savisen pellon pinta muuttuu kuivuessaan niin kovaksi kuoreksi, ettei viljan oras jaksa kasvaa sen läpi.

 

Tämän kevään kylvöprosessi käynnistyi jo viime kesänä

Yllättävän paljon asioita tehdään jo ennen, kuin varsinainen kylvö alkaa. Kaikki lähtee suunnittelusta, joka käynnistyy jo edellisen kasvukauden aikana. Suunnittelussa hyödynnetään edellisvuosien kokemuksia ja muistiinpanoja.

Tehtyjen havaintojen pohjalta tehdään valinta kylvettävistä siemenistä, lannoitteista, kasvinsuojelusta ja lohkoista eli siitä, mitä missäkin kohtaa peltoa viljellään. Suunnitteluun vaikuttavat ympäristösitoumuksen ehdot, sekä viljavuustutkimuksen tulokset, jotka määrittävät käytettävät lannoitustasot eri peltolohkoille. Näiden päätösten jälkeen hankitaan yleensä seuraavan vuoden tarvikkeet ennakkokauppaa hyödyntäen.

Ennen peltotöiden aloittamista täytyy käytettävä kalusto huoltaa valmiiksi. Osan huolloista Mikko tekee itse ja osan hän ulkoistaa oman kylän pajalle. – Koneet kannattaa huoltaa sesonkiaikojen ulkopuolella, jolloin pajalla on vähemmän ruuhkaa ja mahdollisesti hinnatkin alhaisemmat, Mikko vinkkaa.

Kylvötöissä Hölsön tilalla on käytössä neljä traktoria, joilla tehdään useita eri työvaiheita. Traktori onkin sopivalla työkalulla varustettuna viljelijän moneen taipuva työkaveri:Traktorit työssä pellolla taustalla punainen talli

  • etukuormaimen ja perälevyn avulla tasataan edellissyksyn kynnöksien vesivaot ja kerätään mahdolliset isommat kivet pelloilta
  • tasausäkeellä tasataan pellon pinta
  • S-piikkiäkeellä pelto muokataan kylvökuntoon
  • etukuormaimella ja kivitalikolla tai -kauhalla kerätään pellolla olevia kiviä
  • etukuormaimella ja suursäkkinostimella nostetaan apulanta- ja siemensäkit kylvökoneeseen
  • kylvökoneella kylvetään siemenet ja lannoitteet peltoon
  • jyrällä rikotaan suuremmat maapaakut ja tiivistetään pellon pinta.

Nyt Hölsön tilalla jännitetään kevään edistymistä ja toivotaan suotuisia säitä – eli leppoisan lämmintä alkukesän lämpöä ilman paahtavaa hellettä sekä sopivan lempeitä vesisateita.

Tapaamme Mikon jälleen kesäkuussa, jolloin seurataan kauran kasvua ja otetaan selvää, mitä erityisjärjestelyjä gluteenittoman puhdaskauran viljely vaatii ja kuinka viljelijät voivat vaikuttaa ruoan puhtauteen ja turvallisuuteen

huhtikuu, OSA 1

traktori kyntää peltoaSöitkö aamiaiseksi kaurapuuroa, lisäsitkö kauralesettä smoothieen kuidun lähteeksi tai nautitko pehmeän kaurasämpylän? Kaura on meille suomalaisille tuttu ja niin itsestään selvä osa arkeamme, ettemme sitä tai sen alkuperää usein tule ajatelleeksi.

Jokaisen kaurapuuroannoksen takana on kuitenkin paljon suunnittelua, vaivaa ja huolellista työtä. Viljelijät ahertavat pelloillaan, jotta meillä kaikilla olisi ruokaa pöydissämme.

Tämän päivän viljelijöiltä vaaditaan tarkkaa suunnitelmallisuutta, jatkuvaa uuden opiskelua ja kehitystyötä. Maanviljely on eturivissä alttiina ilmastonmuutokselle.  Maanviljelyyn vaikuttavat myös kaupan pelisäännöt, maataloustuet ja ympäristölainsäädäntö. Maanviljelijät ovat paljon vartijoina, kun rakennetaan myös epävarman tulevaisuuden kestävää suomalaista ruokajärjestelmää.

Saammeko viedä sinut tutustumaan ylistarolaisen maatilan elämään? Juttusarja seuraa kevään, kesän ja syksyn ajan puhdaskauraviljelijän arkea, tilalla tehtäviä töitä ja kauran kasvua. Samalla selviää, kuinka gluteeniton puhdaskaura siirtyy pellolta kotikeittiömme aamupuurolautaselle.

Matkaoppaanamme toimii maanviljelijä Mikko Hölsö perheineen. Tervetuloa mukaan!

Viljelijäperhe talon portaillaYlistarossa noin 85 hehtaarin tilaa hoitava Mikko Hölsö (47) on varsinainen monitoimimies. Sen lisäksi, että Mikko on maanviljelijä, on hän myös opistoupseeri ja Ilmajoen Lääkintävarikon päällikkö. Sotilasarvoltaan hän on kapteeni ja koulutukseltaan artesaani.

Monelle päivätyö ja maatilan pyörittäminen saattaisivat olla jo tarpeeksi, mutta Mikolle ei. Kaiken ohella hän on raksinut nimiinsä 8 ampumasuunnistuksen henkilökohtaista MM-kultaa, 8 viestikultaa ja kaiken kaikkiaan yhteensä 29 MM-mitalia. Aikaa mieheltä jää myös metsätöille sekä metsästykselle, jota hän harrastaa suomenpystykorva Jetsun kanssa. Kaksikon tähtäimessä ovat metsäkanalinnut, pienpedot ja hirvet.

Hölsön tilalla asuvat myös Mikon vaimo Kati (46) sekä pariskunnan lapset Severi (20) ja Henriikka (18). Tila on siirtynyt Mikolle ja Katille Mikon vanhemmilta.

– Kun olin lapsi, vanhempani viljelivät nykyistä päätilaa ja kasvattivat viljelyn ohessa sikoja, kertoo Mikko.

– Olin pikkupojasta lähtien kiinnostunut tilan ’oikeista töistä’ ja vietin suuren osan vapaa-ajastani isäni apupoikana peltotöissä ja sikalassa. Elettiin vuotta 2002, kun teimme lopulta vanhempieni kanssa tilalla sukupolvenvaihdoksen. Sen seurauksena muutimme perheemme kanssa kotitilalleni asumaan.

Mikolla on sikojen lisäksi kokemusta myös kanoista, sillä hän tilasi 11-vuotiaana Harjavallasta 50 kanaa. Nuoren kanafarmarin uraa kesti noin kolme vuotta, kunnes Mikko siirtyi jälleen sikoihin ja kasvatti joka kesä 25 pihasikaa. Eläinten pito jäi, kun Mikko lähti opiskelemaan 17-vuotiaana.

Ilmakuva tilan pelloista keväälläHölsöjen tilan peltopinta-ala on tällä hetkellä noin 85 hehtaaria, josta vuokramaita on runsas 20 hehtaaria. Alkuperäisen tilan pinta-ala kasvoi sukupolvenvaihdoksen jälkeen, kun Mikko ja Kati ostivat Katin vanhempien kotitilan pellot itselleen. Hölsöjen tila on gluteeniton viljatila, mikä tarkoittaa sitä, ettei siellä saa viljellä gluteenia sisältäviä viljoja, kuten esimerkiksi ohraa, ruista tai vehnää.

– Tilamme on erikoistunut niin kutsutun puhdaskauran tuottamiseen, jota viljelyksessämme on noin 60 hehtaaria. Loput pelloista kylvetään tänä vuonna herneelle, joka korvaa aikaisemmin viljellyn rapsin.

Tilalla odotetaan jo, koska päästään pellolle kevättöihin. Seuraavassa jutussa päästään seuraamaan kevätkylvöjä.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Kuvat: Tuukka Kiviniemi

Anna palautetta

Kuulemme mielellämme kokemuksia tai mielipiteitä tuotteistamme.

* Pakolliset kentät

  • Kuva saa olla enintään 2Mt.
  • Jos haluat vaihtaa liittämäsi kuvan, paina Valitse tiedosto -nappia uudelleen ja valitse toinen kuva.
  • Jos haluat peruuttaa kuvan liittämisen, paina Valitse tiedosto -nappia uudelleen ja peruuta liittäminen ("Kumoa"-nappi/mobiililaitteen takaisinmenotoiminto).

Myllärin uutiskirje

Liitämme mielellämme sähköpostiosoitteesi postituslistallemme. Myllärin uutiskirje ilmestyy n. 4-6 kertaa vuodessa. Valitse alta haluatko yleisen uutiskirjeen vai gluteenittomiin tuotteisiin keskittyvän uutiskirjeen. Muistathan ruksata myös suostumuksen.