myllärin kutsuu sinut seuraamaan kauran tarinaa
Söitkö aamiaiseksi kaurapuuroa, lisäsitkö kauralesettä smoothieen kuidun lähteeksi tai nautitko pehmeän kaurasämpylän? Kaura on meille suomalaisille tuttu ja niin itsestään selvä osa arkeamme, ettemme sitä tai sen alkuperää usein tule ajatelleeksi.
Jokaisen kaurapuuroannoksen takana on kuitenkin paljon suunnittelua, vaivaa ja huolellista työtä. Viljelijät ahertavat pelloillaan, jotta meillä kaikilla olisi ruokaa pöydissämme.
Tämän päivän viljelijöiltä vaaditaan tarkkaa suunnitelmallisuutta, jatkuvaa uuden opiskelua ja kehitystyötä. Maanviljely on eturivissä alttiina ilmastonmuutokselle. Maanviljelyyn vaikuttavat myös kaupan pelisäännöt, maataloustuet ja ympäristölainsäädäntö. Maanviljelijät ovat paljon vartijoina, kun rakennetaan myös epävarman tulevaisuuden kestävää suomalaista ruokajärjestelmää.
Saammeko viedä sinut tutustumaan ylistarolaisen maatilan elämään? Kasvukaudella 2020 julkaistu juttusarja seurasi kevään, kesän ja syksyn ajan puhdaskauraviljelijän arkea, tilalla tehtäviä töitä ja kauran kasvua. Samalla selviää, kuinka gluteeniton puhdaskaura siirtyy pellolta kotikeittiömme aamupuurolautaselle.
Matkaoppaanamme toimii maanviljelijä Mikko Hölsö perheineen. Tervetuloa mukaan!
huhtikuu 2020, OSA 1
Ylistarossa noin 85 hehtaarin tilaa hoitava Mikko Hölsö (47) on varsinainen monitoimimies. Sen lisäksi, että Mikko on maanviljelijä, on hän myös opistoupseeri ja Ilmajoen Lääkintävarikon päällikkö. Sotilasarvoltaan hän on kapteeni ja koulutukseltaan artesaani.
Monelle päivätyö ja maatilan pyörittäminen saattaisivat olla jo tarpeeksi, mutta Mikolle ei. Kaiken ohella hän on raksinut nimiinsä 8 ampumasuunnistuksen henkilökohtaista MM-kultaa, 8 viestikultaa ja kaiken kaikkiaan yhteensä 29 MM-mitalia. Aikaa mieheltä jää myös metsätöille sekä metsästykselle, jota hän harrastaa suomenpystykorva Jetsun kanssa. Kaksikon tähtäimessä ovat metsäkanalinnut, pienpedot ja hirvet.
Hölsön tilalla asuvat myös Mikon vaimo Kati (46) sekä pariskunnan lapset Severi (20) ja Henriikka (18). Tila on siirtynyt Mikolle ja Katille Mikon vanhemmilta.
– Kun olin lapsi, vanhempani viljelivät nykyistä päätilaa ja kasvattivat viljelyn ohessa sikoja, kertoo Mikko.
– Olin pikkupojasta lähtien kiinnostunut tilan ’oikeista töistä’ ja vietin suuren osan vapaa-ajastani isäni apupoikana peltotöissä ja sikalassa. Elettiin vuotta 2002, kun teimme lopulta vanhempieni kanssa tilalla sukupolvenvaihdoksen. Sen seurauksena muutimme perheemme kanssa kotitilalleni asumaan.
Mikolla on sikojen lisäksi kokemusta myös kanoista, sillä hän tilasi 11-vuotiaana Harjavallasta 50 kanaa. Nuoren kanafarmarin uraa kesti noin kolme vuotta, kunnes Mikko siirtyi jälleen sikoihin ja kasvatti joka kesä 25 pihasikaa. Eläinten pito jäi, kun Mikko lähti opiskelemaan 17-vuotiaana.
Hölsöjen tilan peltopinta-ala on tällä hetkellä noin 85 hehtaaria, josta vuokramaita on runsas 20 hehtaaria. Alkuperäisen tilan pinta-ala kasvoi sukupolvenvaihdoksen jälkeen, kun Mikko ja Kati ostivat Katin vanhempien kotitilan pellot itselleen. Hölsöjen tila on gluteeniton viljatila, mikä tarkoittaa sitä, ettei siellä saa viljellä gluteenia sisältäviä viljoja, kuten esimerkiksi ohraa, ruista tai vehnää.
– Tilamme on erikoistunut niin kutsutun puhdaskauran tuottamiseen, jota viljelyksessämme on noin 60 hehtaaria. Loput pelloista kylvetään tänä vuonna herneelle, joka korvaa aikaisemmin viljellyn rapsin.
Tilalla odotetaan jo, koska päästään pellolle kevättöihin. Seuraavassa jutussa päästään seuraamaan kevätkylvöjä.
TOUKOKUU 2020, OSA 2
Kevätkylvöt vaativat onnistuakseen kokemusta, tietoa ja taitoa sekä suotuisaa säätä
Huhti-toukokuun vaihteessa Hölsön tilalla tehtiin ympäripyöreitä työpäiviä, kun kevätkylvöt käynnistyivät herneen kylvöllä ja jatkuivat heti perään kauran kylvöllä. Tänä vuonna kevätkylvöille oli tavallista enemmän aikaa, sillä koronavirus peruutti maanviljelijä Mikko Hölsön päivätyöhön liittyvät puolustusvoimain harjoitukset ja virkamatkat. Poikkeuksellinen kevät tarjosi Mikolle tilaisuuden mennä pellolle silloin, kun mieli teki ja sää parhaiten salli. Myös Severi-pojan loma armeijasta osui sopivasti kylvöviikolle ja koko perhe pääsi osallistumaan toukotöihin.
Mukana töissä olivat myös Mikon isä ja appiukko. Työnjako oli selvä: isäntä itse huolehti kylvämisestä, Severi-poika peltojen muokkauksesta paappojensa kanssa vuorotellen. Kati-emäntä ja Henriikka-tytär huolehtivat koneiden puhdistuksesta ja siitä, että pellolla ahertavat saivat kunnolla syödäkseen.
Hernettä kylvettiin yhteensä 22 hehtaarin ja kauraa 62 hehtaarin peltoalalle. – Vielä olisi vajaan hehtaarin kokoisen riistapellon perustaminen edessä, mutta varsinaiset kylvöt saatiin tehtyä viikossa, kertoo Mikko.
Mistä viljelijä tietää milloin on oikea hetki aloittaa kylvöt?
Ainakin kotipuutarhurit tietävät, että pensaiden, puiden ja perennojen istutuksen voi käynnistää roudan sulamisen älkeen. Päteekö sama maanviljelykseen, ja mistä viljelijä tietää, milloin on oikea hetki käynnistää kylvöt?
Mikon mielestäni kaikista tärkeintä viljelijälle on liikkua pelloilla ja seurata kevään edistymisen vaikutusta maan kylvökuntoon. Liian märälle ja jäiselle pellolle ei ole hyvä mennä, vaan kannattaa odottaa rauhassa oikeaa hetkeä. – Kun pelto sitten on kylvökunnossa, seuraan kaikkia säätiedotuksia aktiivisesti. Teen sääennusteiden perusteella päätökset töiden aloittamisesta ja lopettamisesta. Mikäli esimerkiksi tutkakuvassa näkyy lähestyvä saderintama, lopetan työt siltä päivältä ja jatkan taas poutasäällä, Mikko kertoo.
Kylvöjen onnistumiseen ja pellon kylvökuntoon vaikuttaa koko vuoden sää. Jos edellisen syksyn sadonkorjuu ja syystyöt on tehty märissä olosuhteissa, jättää se peltoon jäljet vuosien ajaksi. Maa tiivistyy ja pellon pinta jää epätasaiseksi. – Ihanteellisin tilanne olisi, että syystyöt saataisiin tehtyä suhteellisen kuivissa olosuhteissa. Syystöiden jälkeen saisivat maltilliset syyssateet kastella pellot tasaisesti, ja talven pakkaset ”murustaa” maata luonnostaan keväällä helpommin muokkaantuvammaksi, kertoo Mikko.
Tasainen lumikerros talvella on hyvä siksi, että se eristää peltojen routakerroksen tasaiseksi, ja tasainen routakerros taas sulaa kevään vesisateiden ja lämpimien kelien myötä tasaisesti. – Lähes lumeton talvi ja suhteellisen kylmä ja kuiva huhtikuu aiheutti peltojen epätasaisen kuivumisen. Isot aukeat kuivuivat kylvökuntoon ennätysaikaisin, kun taas metsien varjossa olevat pohjoisenpuoleiset pellonrannat olivat vielä kylvöjä tehdessä täydessä roudassa, harmittelee Mikko.
Sää puolestaan oli tänä vuonna kylvöjen kannalta lähes täydellinen. – Poutasää ilman peltoa kuivattavaa paahtavaa hellettä ja kovaa tuulta on siemenen itämisen kannalta paras mahdollinen. Myös kylvöjen jälkeen saatu sade edistää siementen itämistä, kunhan vaan lämpöä saadaan riittävästi, Mikko kertoo.
Kova rankkasade sen sijaan olisi haitaksi. Sateen piiskaaman savisen pellon pinta muuttuu kuivuessaan niin kovaksi kuoreksi, ettei viljan oras jaksa kasvaa sen läpi.
Tämän kevään kylvöprosessi käynnistyi jo viime kesänä
Yllättävän paljon asioita tehdään jo ennen, kuin varsinainen kylvö alkaa. Kaikki lähtee suunnittelusta, joka käynnistyy jo edellisen kasvukauden aikana. Suunnittelussa hyödynnetään edellisvuosien kokemuksia ja muistiinpanoja.
Tehtyjen havaintojen pohjalta tehdään valinta kylvettävistä siemenistä, lannoitteista, kasvinsuojelusta ja lohkoista eli siitä, mitä missäkin kohtaa peltoa viljellään. Suunnitteluun vaikuttavat ympäristösitoumuksen ehdot, sekä viljavuustutkimuksen tulokset, jotka määrittävät käytettävät lannoitustasot eri peltolohkoille. Näiden päätösten jälkeen hankitaan yleensä seuraavan vuoden tarvikkeet ennakkokauppaa hyödyntäen.
Ennen peltotöiden aloittamista täytyy käytettävä kalusto huoltaa valmiiksi. Osan huolloista Mikko tekee itse ja osan hän ulkoistaa oman kylän pajalle. – Koneet kannattaa huoltaa sesonkiaikojen ulkopuolella, jolloin pajalla on vähemmän ruuhkaa ja mahdollisesti hinnatkin alhaisemmat, Mikko vinkkaa.
Kylvötöissä Hölsön tilalla on käytössä neljä traktoria, joilla tehdään useita eri työvaiheita. Traktori onkin sopivalla työkalulla varustettuna viljelijän moneen taipuva työkaveri:
- etukuormaimen ja perälevyn avulla tasataan edellissyksyn kynnöksien vesivaot ja kerätään mahdolliset isommat kivet pelloilta
- tasausäkeellä tasataan pellon pinta
- S-piikkiäkeellä pelto muokataan kylvökuntoon
- etukuormaimella ja kivitalikolla tai -kauhalla kerätään pellolla olevia kiviä
- etukuormaimella ja suursäkkinostimella nostetaan apulanta- ja siemensäkit kylvökoneeseen
- kylvökoneella kylvetään siemenet ja lannoitteet peltoon
- jyrällä rikotaan suuremmat maapaakut ja tiivistetään pellon pinta.
Nyt Hölsön tilalla jännitetään kevään edistymistä ja toivotaan suotuisia säitä – eli leppoisan lämmintä alkukesän lämpöä ilman paahtavaa hellettä sekä sopivan lempeitä vesisateita.
Tapaamme Mikon jälleen kesäkuussa, jolloin seurataan kauran kasvua ja otetaan selvää, mitä erityisjärjestelyjä gluteenittoman puhdaskauran viljely vaatii ja kuinka viljelijät voivat vaikuttaa ruoan puhtauteen ja turvallisuuteen
kesäkuu 2020, osa 3
Gluteenittoman kauran viljely vaatii viljelijältä sitoutumista ja erityisosaamista
Mikko Hölsön tilalla Ylistarossa viljellään gluteenitonta kauraa eli ns. puhdaskauraa. Vaikka puhdaskauran viljely asettaa tiettyjä vaatimuksia tilalle ja eri työvaiheille, sekä vaatii viljelijältä sitoutumista ja erityisosaamista, on sen suosio viime vuosina kasvanut tasaisesti.
Työläämpi viljeltävä tuo tilalle myös paremmat tulot; gluteenittoman kauran hinta markkinoilla on elintarvikekauraan verrattuna noin 40 prosenttia korkeampi ja päälle voi tulla mahdollisesti vielä laatulisiä.
Gluteenittoman kauran viljelysopimukseen kuuluu, ettei tilalla viljellä eikä kuivurissa käsitellä tai varastoida gluteenia sisältäviä viljoja. Samoin leikkuupuimuri on varattu vain gluteenittomalle viljalle.
Puhdaskauratilalla viljellään vain kauraa ja sen esikasvina jotakin toista gluteenitonta kasvia, kuten palkokasveja tai öljykasveja. Hölsön tilalla kauran rinnalle kylvettiin tänä vuonna hernettä. Gluteenia sisältävät vehnä, ohra ja ruis eivät kuulu puhdaskauratilalle.
Lajipuhdas siemen helpottaa kitkemistyötä
Puhdasta kauraa viljelevällä tilalla panostetaan mahdollisimman puhtaaseen kylvösiemeneen, jonka mukana ei tule vieraslajeja peltoon. Lajipuhtauden saa tarkistettua siemenen vakuustodistuksesta.
Hölsön tilalla käytetään vain sertifioitua siementä, tai puhtaaksi todettua omaa siementä. Jos siemenen joukossa olisikin vieraslajeja, se tietäisi paljon kitkettävää viljelijälle.
”Kasvustot tarkistetaan joka tapauksessa korrenkasvun ja puinnin välillä vieraista viljoista noin neljä kertaa kasvukauden aikana. Tarkastus suoritetaan kävelemällä pellot järjestelmällisesti noin 15 metrin kaistoina läpi ja tarvittaessa vieraat lajit kitketään juurineen muovipussiin”, kertoo Mikko.
Puhdaskaura tulee gluteenittomana pellolta pöytään
Viljan puhtaus vieraslajeista ja siten ruoan turvallisuus kuluttajan käytössä on kaiken A ja O: Gluteenittomana myytävän tuotteen on oltava gluteeniton. Mikäli tilalla käsiteltäisiin muitakin viljalajeja kuin puhdaskauraa, olisi koko sadonkorjuukalusto ja kuivaamo puhdistettava huolellisesti käsittelyjen välillä. Hölsön tilalla on valmiiksi omat välineet vain puhdaskauran käsittelyyn, joten tämä työvaihe ei vaadi erityispanostusta – normaali kaluston puhtaanapito riittää. 
”Puinnin jälkeen vilja kuivataan omassa kuivurissa ja kuivauksen jälkeen se siirretään metalliseen varastosiiloon. Varastosiiloja on useita ja ne ovat tiiviitä”, kertoo Mikko.
Jokaisesta kuivatusta viljaerästä pidetään tarkkaa kirjanpitoa, sekä otetaan edustava ennakkonäyte. Ennakkonäytteet toimitetaan analysoitavaksi Helsingin Myllylle ja vasta hyväksytyn ennakkotutkimuksen läpäissyt vilja voidaan toimittaa myllylle.
”Kuljetus tapahtuu tunnettujen kuljetusyritysten kalustolla, jotka ovat erikoistuneet viljankuljetuksiin ja joissa kaluston puhtauteen voi luottaa”, sanoo Mikko.
Helsingin Myllyn elintarvikekäyttöön tulevalle kauralle on asetettu muun muassa seuraavia laatuvaatimuksia:
- vilja on kuivattava riittävän kuivaksi, sen kosteus voi olla enintään 14 prosenttia
- viljan on oltava riittävän painavaa, hehtolitrapainon on oltava vähintään 56 kiloa
- jyvien on oltava riittävän suuria, jyvät seulotaan 2 millimetrin seulan läpi. Pieniä jyviä ei käytetä elintarviketuotantoon.
- viljan tulee olla tuleentunutta, väriltään tervettä ja vapaata vieraista hajuista ja homeesta
- viljan tulee olla puhdasta vieraista viljalajeista
- viljaan ei saa sekoittua viljelyssä, kuivauksessa, varastoinnissa tai kuljetuksessa allergeeneja kuten esimerkiksi soijaa, pähkinää, lupiinia ja selleriä.
Lisäksi viljelyssä tulee noudattaa hyviä maatalouskäytäntöjä ja lannoituksessa ja kasvinsuojelussa saa käyttää vain elintarvikkeiden tuottamiseen hyväksyttyjä tuotteita. Viljan tulee täyttää elintarvikkeille asetetut kansallisen ja EU:n lainsäädännön vaatimukset.
kesä-HEINÄkuu 2020, osa 4
Kuiva kevät ja alkukesä kurittivat kaurapeltoja – nyt toivotaan sopivasti sateita
Heinäkuussa Hölsön tilalla tehdään kasvinsuojeluruiskutuksia sekä peltojen tarkastuksia vieraista viljalajeista. Ja toivotaan kultaakin kalliimpaa vesisadetta!
Vaikka lomalaiset iloitsevat punaisena hehkuvista sääkartoista, odottavat kauranviljelijät kuumeisesti sateita. Kaura nimittäin viihtyy muista viljakasveista poiketen paremmin viileässä ja sateisessa säässä, jolloin se tuottaa huippusatoja kuivaan kasvukauteen verrattuna. Poikkeuksellisen lämmin ja kuiva alkukesä on kurittanut peltoja myös Hölsön tilalla. Kasvukausi on ollut kaikkea muuta kuin toivottu: kylmä ja kuiva toukokuu, jota seurasi kuuma ja kuiva kesäkuu. ”Vettä on satanut toukokuun jälkeen vain viisi milliä, mikä on aivan liian vähän”, harmittelee viljelijä Mikko Hölsö.
Odotukset kasvukaudelle lähdettäessä olivat korkealla onnistuneen edellisvuoden jälkeen. Nyt tunnelma on muuttunut ja sadetta toivotaan edes sen verran, että saataisiin keskinkertainen sato. ”Peli on menetetty huippusadon suhteen, mutta jos säätilassa tapahtuisi nopeasti muutos kosteampaan suuntaan, niin kaksinkertaiseen satoon olisi vielä mahdollisuudet”, sanoo Mikko.
Kuivuus koettelee eniten kovia savimaita, jossa kosteutta on ollut vähiten jo kylvövaiheessa. Jos koko kesänä ei saada vesisateita, tuleentuu kasvusto ennen aikojaan ja sato jää määrällisesti pieneksi. Myös jyvä jää kuivuuden takia pieneksi, eikä pahimmassa tapauksessa täytä elintarvikekauran kokovaatimuksia. ”Vaikka sateita vielä saataisiin, vaikuttaisi se enää jyvän kokoon, ei jyvien määrään, sillä kasvi päättää jyvien lukumäärän jo aikaisessa orasvaiheessa”, kertoo Mikko.
Usein kuivuus tuo mukanaan myös muita ongelmia, kuten tuhohyönteiset. Kauralla on kuitenkin onneksi aika vähän tuhohyönteispainetta verrattuna rapsiin ja rypsiin. ”Kirvat ovat ehkä yleisin ongelma orasvaiheessa, jolloin ne levittävät kääpiökasvuviroosia, mikä on yleisin viljojen virustauti Suomessa. Kirvat torjutaan tarvittaessa siihen tarkoitetuilla ja testatuilla aineilla”, kertoo Mikko.
Torjunta-aineet ovat elintarvikkeiden tuottamiseen hyväksyttyjä tuotteita, kuten myös erilaiset kasvinsuojeluaineet, jotka toimivat viljan niin sanottuina vitamiineina ja lääkkeinä. Kypsän viljan ja valmiiden viljatuotteiden torjunta-ainepitoisuuksia valvotaan tarkasti. Valmiit tuotteet ovat Suomessa turvallisia ja vapaita ylimääräisistä torjunta-ainejäämistä.
Kasvinsuojeluruiskutukset ovat kasvin ”vitamiinit”, joiden avulla se kestää paremmin vaikeitakin olosuhteita
Kaurapeltojen keinokastelu on Suomessa harvinaista. Kylvömuokkauksella, kylvösyvyydellä ja kylvölannoituksella on ratkaiseva merkitys kasvin veden ja ravinteiden saantiin. Mikko suosii lisäksi kasvinsuojeluruiskulla levitettäviä lehtilannoitteita, jotka auttavat kasvia veden- ja ravinnonsaannissa maaperästä.
Elinvoimainen ja terve kasvusto käyttää parhaiten maassa olevat ravinteet hyödyksi ja on samalla paljon parempi hiilensitoja kuin huono kasvusto. Siksi pelloille ruiskutetaan muun muassa kasvunsäätelyainetta, joka lyhentää ja vahvistaa kasvin kortta sekä vahvistaa juuristoa. Näin vilja pysyy paremmin pystyssä ja on helpommin korjattavissa.
Jos viljan korsi on kovin pitkä, se lakoontuu helpommin. Lakoontunut vilja altistuu helposti homeille, eikä täytä elintarvikeviljan laatuvaatimuksia.
”Liian sateisina syksyinä lakovilja ei tahdo kuivua puintikuntoon ja pahimmassa tapauksessa vilja alkaa itää, eikä täytä näin ollen laatuvaatimuksia”, selvittää Mikko.
”Kaikki käyttämämme tuotteet ovat tarkkaan testattuja ja viranomaisten hyväksymiä. Tuotteiden käytössä noudatamme valmistajan ilmoittamia annostuksia ja ohjeita”, kertoo Mikko.
Myös rikkakasvien torjunta on tärkeää, sillä rikkakasvit:
- alentavat viljasadon määrää, laatua ja myyntihintaa
- aiheuttavat viljaan sivumakuja ja voivat olla myrkyllisiä
- toimivat monien tuhohyönteisten ja kasvitautien isäntäkasveina
- vaikeuttavat sadonkorjuuta.
Gluteenitonta kauraa kasvavalla pellolla rikkakasvien lisäksi huolena ovat myös mahdollisesti pellolle kulkeutuneet muut viljalajit. Pellot kierretään kitkemässä vieraista viljoista useamman kerran kesän aikana.
Gluteeniton viljely vaatii paljon työtä, mutta varmistaa sen, että saamme Helsingin Myllylle puhdasta gluteenitonta kaurajyvää. Gluteenitonta ruokavaliota terveytensä vuoksi noudattavat osaavat varmasti arvostaa sitä, että saavat kauratuotteensa gluteenittomina aina pellolta pöytään saakka.
VIDEOTERVEHDYS PELLON LAIDALTA
5.8.2020
Mitä kuuluu Hölsön tilan pelloille tänään? Koska päästään korjaamaan satoa ja millaiset ovat satonäkymät. Katso Mikon videoviesti tästä
syyskuu 2020, osa 5
Vaiherikkaan kesän ja syksyn jälkeen Hölsön tilan puinnit on viimein saatu päätökseen
Vielä heinäkuussa maanviljelijä Mikko Hölsö arvio huolestuneena sadon jäävän ennätyksellisen pieneksi, mutta lopulta säät suosivat ja lopputulos oli odotettua parempi. ”Heinäkuun alussa tilanne näytti suorastaan katastrofaaliselta, mutta sen jälkeen tulleet sateet ja lämmin syksy pelastivat sen mitä oli pelastettavissa”, kertoo Mikko. ”Laadultaan vilja oli hyvää keskitasoa ja määrällisesti jäätiin noin 30 prosenttia normaalista kasvukauden sadosta”.
Vilja kasvoi ja kypsyi epätasaisesti
Touko- ja kesäkuussa oli kuivaa ja sateita toivottiin kuumeisesti. Kun heinäkuussa sitten vihdoin satoi, alkoi vilja vesoa eli kasvattaa uusia korsia. Uudet korret tuleentuivat eli valmistuivat puintikuntoon reilun kuukauden myöhemmin kuin pääsato, joka taas olisi ollut puitavissa jo elokuussa. Hölsön tilalla odotettiin myös uuden kasvuston valmistumista ennen kuin puinnit aloitettiin.
Puintisäät olivat yllättävän suotuisat, sillä vaikka sateitakin tuli, ne eivät onneksi olleet monen päivän mittaisia. Sen sijaan syyskuun puolivälissä Suomea riepotellut Aila-myrsky oli aivan oma lukunsa. ”Myrsky varisteli puintikuntoisia viljanjyviä maahan ainakin saman verran, kuin me istutamme siemeniä keväällä peltoon”, sanoo Mikko.
Mistä viljelijä sitten tietää milloin on oikea puintiaika?
”Jokaiselle viljalajikkeelle on ilmoitettu teoreettinen kasvuaika päivinä, joka perustuu kasvuajan aikaiseen ilman lämpösummaan. Se on tietysti teoriaa, ja tämä vuosi osoitti jälleen, että tähän kysymykseen ei ole selkeää vastausta”, Mikko selittää. Käytännössä viljelijä tekee arvion viljan kypsyydestä käsituntumalla ja silmämääräisesti. ”Kun jyvät ja korsi ovat muuttuneet vaalean keltaiseksi, ja jyvien kosteus on alle 20 prosenttia, on aika ryhtyä toimeen”, sanoo Mikko ja jatkaa: ”Toisinaan näkee, että viljan korsi on vielä vihreä, mutta jyvät ovat jo tuleentuneet valmiiksi. Tämä on yleensä merkki siitä, että maassa on voimaa enemmän mitä kasvi pystyy hyödyntämään”.
Hölsön tilalla puinnit aloitettiin syyskuun 2. päivä ja lopetettiin 25. päivä. Puinnit kestivät yhteensä siis kolme viikkoa. Tehokasta aikaa puinnille ei ole päivässä montaa tuntia. ”Puintipäivän tehokas työaika lyhenee huomattavasti mitä myöhäisemmäksi puinnit etenevät, sillä aamulla pitää odotella yökosteuden haihtumista, ja illalla kosteus tulee pääsääntöisesti auringon laskiessa”.
Kauranjyvän matka pellolta myllyyn edellyttää tarkkaa työtä ja monta säätöä
Puinti tehtiin 17 jalan leikkuupöydällä varustetulla New Holland TC 56RS -puimurilla. Aina ennen puinnin aloittamista täytyy puimuri säätää puitavalle viljalle sopivaksi. Puimuri myös huolletaan ja tietyt laakerit rasvataan aina 10 tunnin ja osa 50 tunnin välein. Ensiksi säädetään puimurin puintikelan ja varstasillan välys, sekä puintikelan pyörimisnopeus. Kun vilja kulkee puintikelan ja varstasillan välistä, irtoavat jyvät korsistaan.
Seuraavaksi säädetään puhaltimen nopeus. Puhaltimen tehtävä on erotella jyvät ruumenista seulojen avulla. Seulat säädetään lopuksi ja niiden säätöjä tarkennetaan tarvittaessa pellolla, sillä säätöihin vaikuttavat muun muassa puitavan viljan kosteus, paino ja jyväkoko.
Puitu vilja tyhjennettiin traktorin peräkärryihin, joita oli käytössä kaksi – kumpikin tilavuudeltaan 230 hehtolitraa. Pellolta vilja kuljetettiin kuivaajaan, joka on vuonna 2012 valmistettu 350 hehtolitran vetoinen Arska. Kuivurissa vilja kuivataan noin 12-13 prosentin kosteustasoon, sillä mylly on antanut viljalle 14 prosentin kosteusrajan, mitä viljan kosteus ei saa ylittää. Kuivauksen jälkeen vilja siirretään kuivaajassa oleviin metallisiin varastosiiloihin.
Viljan jäljitettävyys edellyttää tarkkaa kirjausta kaikissa työvaiheista
Kaikki viljan kuivaukseen liittyvät tapahtumat kirjataan ylös: viljan puintipäivä, puitu kasvulohko, viljan märkä- ja kuivapaino, kosteusprosentti ja paino, kuivaukseen ja jäähdytykseen käytetty aika, sekä varastosiilo. Näin jokainen kuivattu viljaerä voidaan jäljittää pellolle saakka.
Tietoja hyödynnetään myös seuraavan kasvukauden kylvösuunnitelmissa. Viljan siirtovaiheessa siitä otetaan kattava näyte-erä, joka toimitetaan Helsingin Myllylle analysoitavaksi. Hyväksyttyjen esinäytteiden jälkeen viljelijä suunnittelee yhdessä Helsingin Myllyn kanssa tarkemman toimitusaikataulun. Kuljetuksissa käytetään gluteenittomiin kuljetuksiin erikoistuneiden kuljetusyrittäjien palveluita.
Lopuksi pelto kultivoidaan ja jätetään talvilepoon
Ennen talvilepoa pellot huolletaan kuntoon, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon voimia seuraavaa kasvukautta varten. Puidessa pelloilla on tehty havaintoja, joiden perusteella peltolohkoilla suoritetaan tarvittavat kasvinsuojelutoimenpiteet. Osalle lohkoista levitetään myös kalkkia maan parantamiseksi.
Lopuksi pelloilla tehdään syysmuokkaus kyntämällä ja kultivoimalla. Kultivointi tarkoittaa pellon kevytmuokkausta, jossa maa-ainesta siirretään mahdollisimman vähän ja kasvinjätteet mullataan maan pintakerroksiin. Kevytmuokkaus säästää viljelijältä sekä aikaa että energiaa polttoaineen muodossa. Myös pelto hyötyy, kun maan rakenne ja multavuus paranevat ja eroosiohaitat vähenevät. Kevytmuokkaus säilyttää pellossa olevat madonreiät ja juurikanavat, jotka pitävät pellon kuohkeana ja hengittävänä. Tämän jälkeen pellot saavat levätä ja kerätä voimia seuraavaan kevääseen saakka.
Lähteenä käytetty myös: Maatilan Pellervo (https://www.pellervo.fi/maatila/3_02/kevytmuok.htm)
Tammikuu 2021, osa 6
Kaura jatkaa matkaansa tilalta kohti myyntipakkausta
Viljelijän talven voisi kuvitella olevan yhtä rauhaisa kuin lumipeitteen alla uinuvien viljapeltojen. Mikko Hölsö ei kuitenkaan lepää, vaan hän valmistautuu tilallaan jo ensi vuoteen. Mikko tarkastelee tämän vuoden tietoja, ja laatii niiden perusteella ensi vuoden viljelysuunnitelman.
”Poikkeuksellisesta vuodesta on yritetty ottaa opiksi. Ensi vuoden viljelysuunnitelma on karkeasti laadittu ja kylvösiemenet varattu”, kertoo Mikko.
Tässä juttusarjan aikana Hölsön perheen koiravahvuus on kasvanut yhdellä Jöpö-nimisellä suomenpystykorvalla.
”Jöpön kouluttaminen on lohkaissut ison osan vapaa-ajastani, mutta olemme onneksi ehtineet perheen kanssa myös harrastusten pariin”, kertoo Mikko.
Vaikka virkatyö täyttää Mikon päivät säännöllisesti, ehtii hän vapaa-ajallaan tehdä metsätöitä, lenkkeillä ja metsästää näätiä. Ennen kuin tulee kevät ja uusi kasvukausi. Ennen sitä lähdemme käymään myllyssä, jonne Mikon korjaama kaura on toimitettu.
Myllyssä kaura käy läpi monivaiheisen prosessin
Kun kaura lähti matkaan Hölsön tilalta, vietiin se Helsingin Myllyn Vaasassa sijaitsevaan myllyyn. Oppaanamme toimii tehtaanjohtaja Ville Mäki.
”Vaikka myllyyn saapuva vilja on jo laatutarkastettu ennakkonäytteiden avulla, otetaan siitä uusi näyte silloin, kun vilja on vielä autossa. Laadunvarmistuksen jälkeen kaura otetaan vastaan ja kipataan kippausmonttuun”, kertoo Ville.
Montusta kaura kuljetetaan sisään ja puhdistetaan esipuhdistusseulalla. Puhdistuksessa kauran joukosta poistetaan kaikki ylimääräinen, kuten karkeat korret, hiekka ja tyhjät kaurajyvät. Esipuhdistettu kaura jatkaa matkaansa siiloon ja sieltä seuraavaan puhdistusvaiheeseen, jossa se puhdistetaan ja lajitellaan kuorintaa varten. Lajittelussa kaurasta poistetaan pienet jyvät.
”Kuorinta on tärkein työvaihe, jossa kolme isoa kuorintalaitetta irrottaa kauran kuoren niin, että suurimo pysyy mahdollisimman ehjänä. Mylläri säätää kuorintalaitteen ja huolehtii, että kuorintarengas on ehjä ja laite oikein säädetty”, kertoo Ville.
Kuorinnan jälkeen kaura siirtyy ilmapuhdistimille, kauranukan poistoon ja lajitteluun. Kaurajyvän pinnalla kasvaa karvamaista nukkaa, joka on täysin vaaratonta, mutta muodostaisi epämiellyttäviä nukkasaostumia valmiin kauratuotteen joukkoon.
Tästä lajittelusta tulee ulos täysin kuorittua ja nukatonta kauraa, jossa on jäljellä vain ydin. Optinen lajittelija käy vielä kuoritut kauranjyvät läpi ja poistaa mahdolliset vieraat viljat ja väärän väriset jyvät.
Puhdistusoperaatioiden jälkeen myllärit pääsevät suunnittelemaan, mitä kaurasta valmistetaan. Myllärit tekevät päätöksiä tuotantosuunnitelman ja mittaustulosten perusteella. Päätöksiin vaikuttavat muun muassa kaurajyvän koko ja kosteus sekä eri tuotteiden kysyntä.
Miten jyvästä tulee hiutale?
”Kun kaurajyvä höyrytetään ja valssataan, hiutaleet saavat kuluttajalle tutun kaurahiutaleen muodon”, kertoo Ville.
Mylläri seuraa hiutaleen paksuutta ja kosteutta ja säätää tarvittaessa rakoa valssin välissä. Kaikki mittaustulokset kirjataan, jotta tulokset voidaan tarvittaessa jäljittää oikeaan kauraerään. Tämän vaiheen jälkeen myllärin työ on tehty, ja kaurahiutaleet siirtyvät kuivaukseen ja siiloon.
Kaura pakataan tuotannonsuunnittelun mukaisesti joko säkkeihin, pusseihin tai koteloihin sen mukaan, mikä tuote on kyseessä. Pakatut tuotteet siirretään varastoon, mistä ne lähetetään joko keskusliikkeiden kautta kotimaan kauppoihin, yhteistyökumppaneiden varastoihin tai vientiin ulkomaille. Myllyn oma laboratorio tarkastaa ja hyväksyy kaikki lähtevät tuotteet.
Kuvat: Tuukka Kiviranta
