Viljelijän matkassa keväästä syksyyn

myllärin kutsuu sinut seuraamaan kauran tarinaa

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

TOUKOKUU, OSA 2

Kevätkylvöt vaativat onnistuakseen kokemusta, tietoa ja taitoa sekä suotuisaa säätä

traktori kyntää peltoa 3Huhti-toukokuun vaihteessa Hölsön tilalla tehtiin ympäripyöreitä työpäiviä, kun kevätkylvöt käynnistyivät herneen kylvöllä ja jatkuivat heti perään kauran kylvöllä. Tänä vuonna kevätkylvöille oli tavallista enemmän aikaa, sillä koronavirus peruutti maanviljelijä Mikko Hölsön päivätyöhön liittyvät puolustusvoimain harjoitukset ja virkamatkat. Poikkeuksellinen kevät tarjosi Mikolle tilaisuudelle mennä pellolle silloin, kun mieli teki ja sää parhaiten salli. Myös Severi-pojan loma armeijasta osui sopivasti kylvöviikolle ja koko perhe pääsi osallistumaan toukotöihin.

Mukana töissä olivat myös Mikon isä ja appiukko. Työnjako oli selvä: isäntä itse huolehti kylvämisestä, Severi-poika peltojen muokkauksesta paappojensa kanssa vuorotellen. Kati-emäntä ja Henriikka-tytär huolehtivat koneiden puhdistuksesta ja siitä, että pellolla ahertavat saivat kunnolla syödäkseen.

Hernettä kylvettiin yhteensä 22 hehtaarin ja kauraa 62 hehtaarin peltoalalle. – Vielä olisi vajaan hehtaarin kokoisen riistapellon perustaminen edessä, mutta varsinaiset kylvöt saatiin tehtyä viikossa, kertoo Mikko.

Mistä viljelijä tietää milloin on oikea hetki aloittaa kylvöt?

Ainakin kotipuutarhurit tietävät, että pensaiden, puiden ja perennojen istutuksen voi käynnistää roudan sulamisen älkeen. Päteekö sama maanviljelykseen, ja mistä viljelijä tietää, milloin on oikea hetki käynnistää kylvöt?

Mikon mielestäni kaikista tärkeintä viljelijälle on liikkua pelloilla ja seurata kevään edistymisen vaikutusta maan kylvökuntoon. Liian märälle ja jäiselle pellolle ei ole hyvä mennä, vaan kannattaa odottaa rauhassa oikeaa hetkeä. – Kun pelto sitten on kylvökunnossa, seuraan kaikkia säätiedotuksia aktiivisesti. Teen sääennusteiden perusteella päätökset töiden aloittamisesta ja lopettamisesta. Mikäli esimerkiksi tutkakuvassa näkyy lähestyvä saderintama, lopetan työt siltä päivältä ja jatkan taas poutasäällä, Mikko kertoo.

Kylvöjen onnistumiseen ja pellon kylvökuntoon vaikuttaa koko vuoden sää. Jos edellisen syksyn sadonkorjuu ja syystyöt on tehty märissä olosuhteissa, jättää se peltoon jäljet vuosien ajaksi. Maa tiivistyy ja pellon pinta jää epätasaiseksi. – Ihanteellisin tilanne olisi, että syystyöt saataisiin tehtyä suhteellisen kuivissa olosuhteissa. Syystöiden jälkeen saisivat maltilliset syyssateet kastella pellot tasaisesti, ja talven pakkaset ”murustaa” maata luonnostaan keväällä helpommin muokkaantuvammaksi, kertoo Mikko.

Tasainen lumikerros talvella on hyvä siksi, että se eristää peltojen routakerroksen tasaiseksi, ja tasainen routakerros taas sulaa kevään vesisateiden ja lämpimien kelien myötä tasaisesti. – Lähes lumeton talvi ja suhteellisen kylmä ja kuiva huhtikuu aiheutti peltojen epätasaisen kuivumisen. Isot aukeat kuivuivat kylvökuntoon ennätysaikaisin, kun taas metsien varjossa olevat pohjoisenpuoleiset pellonrannat olivat vielä kylvöjä tehdessä täydessä roudassa, harmittelee Mikko.

Sää puolestaan oli tänä vuonna kylvöjen kannalta lähes täydellinen. – Poutasää ilman peltoa kuivattavaa paahtavaa hellettä ja kovaa tuulta on siemenen itämisen kannalta paras mahdollinen. Myös kylvöjen jälkeen saatu sade edistää siementen itämistä, kunhan vaan lämpöä saadaan riittävästi, Mikko kertoo.

Kova rankkasade sen sijaan olisi haitaksi. Sateen piiskaaman savisen pellon pinta muuttuu kuivuessaan niin kovaksi kuoreksi, ettei viljan oras jaksa kasvaa sen läpi.

 

Tämän kevään kylvöprosessi käynnistyi jo viime kesänä

Viljelijä tutkii kädessään olevia siemeniäYllättävän paljon asioita tehdään jo ennen, kuin varsinainen kylvö alkaa. Kaikki lähtee suunnittelusta, joka käynnistyy jo edellisen kasvukauden aikana. Suunnittelussa hyödynnetään edellisvuosien kokemuksia ja muistiinpanoja.

Tehtyjen havaintojen pohjalta tehdään valinta kylvettävistä siemenistä, lannoitteista, kasvinsuojelusta ja lohkoista eli siitä, mitä missäkin kohtaa peltoa viljellään. Suunnitteluun vaikuttavat ympäristösitoumuksen ehdot, sekä viljavuustutkimuksen tulokset, jotka määrittävät käytettävät lannoitustasot eri peltolohkoille. Näiden päätösten jälkeen hankitaan yleensä seuraavan vuoden tarvikkeet ennakkokauppaa hyödyntäen.

Ennen peltotöiden aloittamista täytyy käytettävä kalusto huoltaa valmiiksi. Osan huolloista Mikko tekee itse ja osan hän ulkoistaa oman kylän pajalle. – Koneet kannattaa huoltaa sesonkiaikojen ulkopuolella, jolloin pajalla on vähemmän ruuhkaa ja mahdollisesti hinnatkin alhaisemmat, Mikko vinkkaa.

Kylvötöissä Hölsön tilalla on käytössä neljä traktoria, joilla tehdään useita eri työvaiheita. Traktori onkin sopivalla työkalulla varustettuna viljelijän moneen taipuva työkaveri:Traktorit työssä pellolla taustalla punainen talli

  • etukuormaimen ja perälevyn avulla tasataan edellissyksyn kynnöksien vesivaot ja kerätään mahdolliset isommat kivet pelloilta
  • tasausäkeellä tasataan pellon pinta
  • S-piikkiäkeellä pelto muokataan kylvökuntoon
  • etukuormaimella ja kivitalikolla tai -kauhalla kerätään pellolla olevia kiviä
  • etukuormaimella ja suursäkkinostimella nostetaan apulanta- ja siemensäkit kylvökoneeseen
  • kylvökoneella kylvetään siemenet ja lannoitteet peltoon
  • jyrällä rikotaan suuremmat maapaakut ja tiivistetään pellon pinta.

Nyt Hölsön tilalla jännitetään kevään edistymistä ja toivotaan suotuisia säitä – eli leppoisan lämmintä alkukesän lämpöä ilman paahtavaa hellettä sekä sopivan lempeitä vesisateita.

Tapaamme Mikon jälleen kesäkuussa, jolloin seurataan kauran kasvua ja otetaan selvää, mitä erityisjärjestelyjä gluteenittoman puhdaskauran viljely vaatii ja kuinka viljelijät voivat vaikuttaa ruoan puhtauteen ja turvallisuuteen

huhtikuu, OSA 1

traktori kyntää peltoaSöitkö aamiaiseksi kaurapuuroa, lisäsitkö kauralesettä smoothieen kuidun lähteeksi tai nautitko pehmeän kaurasämpylän? Kaura on meille suomalaisille tuttu ja niin itsestään selvä osa arkeamme, ettemme sitä tai sen alkuperää usein tule ajatelleeksi.

Jokaisen kaurapuuroannoksen takana on kuitenkin paljon suunnittelua, vaivaa ja huolellista työtä. Viljelijät ahertavat pelloillaan, jotta meillä kaikilla olisi ruokaa pöydissämme.

Tämän päivän viljelijöiltä vaaditaan tarkkaa suunnitelmallisuutta, jatkuvaa uuden opiskelua ja kehitystyötä. Maanviljely on eturivissä alttiina ilmastonmuutokselle.  Maanviljelyyn vaikuttavat myös kaupan pelisäännöt, maataloustuet ja ympäristölainsäädäntö. Maanviljelijät ovat paljon vartijoina, kun rakennetaan myös epävarman tulevaisuuden kestävää suomalaista ruokajärjestelmää.

Saammeko viedä sinut tutustumaan ylistarolaisen maatilan elämään? Juttusarja seuraa kevään, kesän ja syksyn ajan puhdaskauraviljelijän arkea, tilalla tehtäviä töitä ja kauran kasvua. Samalla selviää, kuinka gluteeniton puhdaskaura siirtyy pellolta kotikeittiömme aamupuurolautaselle. Matkaoppaanamme toimii maanviljelijä Mikko Hölsö perheineen. Tervetuloa mukaan!

Viljelijäperhe talon portaillaYlistarossa noin 85 hehtaarin tilaa hoitava Mikko Hölsö (47) on varsinainen monitoimimies. Sen lisäksi, että Mikko on maanviljelijä, on hän myös opistoupseeri ja Ilmajoen Lääkintävarikon päällikkö. Sotilasarvoltaan hän on kapteeni ja koulutukseltaan artesaani.

Monelle päivätyö ja maatilan pyörittäminen saattaisivat olla jo tarpeeksi, mutta Mikolle ei. Kaiken ohella hän on raksinut nimiinsä 8 ampumasuunnistuksen henkilökohtaista MM-kultaa, 8 viestikultaa ja kaiken kaikkiaan yhteensä 29 MM-mitalia. Aikaa mieheltä jää myös metsätöille sekä metsästykselle, jota hän harrastaa suomenpystykorva Jetsun kanssa. Kaksikon tähtäimessä ovat metsäkanalinnut, pienpedot ja hirvet.

Hölsön tilalla asuvat myös Mikon vaimo Kati (46) sekä pariskunnan lapset Severi (20) ja Henriikka (18). Tila on siirtynyt Mikolle ja Katille Mikon vanhemmilta.

– Kun olin lapsi, vanhempani viljelivät nykyistä päätilaa ja kasvattivat viljelyn ohessa sikoja, kertoo Mikko.

– Olin pikkupojasta lähtien kiinnostunut tilan ’oikeista töistä’ ja vietin suuren osan vapaa-ajastani isäni apupoikana peltotöissä ja sikalassa. Elettiin vuotta 2002, kun teimme lopulta vanhempieni kanssa tilalla sukupolvenvaihdoksen. Sen seurauksena muutimme perheemme kanssa kotitilalleni asumaan.

Mikolla on sikojen lisäksi kokemusta myös kanoista, sillä hän tilasi 11-vuotiaana Harjavallasta 50 kanaa. Nuoren kanafarmarin uraa kesti noin kolme vuotta, kunnes Mikko siirtyi jälleen sikoihin ja kasvatti joka kesä 25 pihasikaa. Eläinten pito jäi, kun Mikko lähti opiskelemaan 17-vuotiaana.

Ilmakuva tilan pelloista keväälläHölsöjen tilan peltopinta-ala on tällä hetkellä noin 85 hehtaaria, josta vuokramaita on runsas 20 hehtaaria. Alkuperäisen tilan pinta-ala kasvoi sukupolvenvaihdoksen jälkeen, kun Mikko ja Kati ostivat Katin vanhempien kotitilan pellot itselleen. Hölsöjen tila on gluteeniton viljatila, mikä tarkoittaa sitä, ettei siellä saa viljellä gluteenia sisältäviä viljoja, kuten esimerkiksi ohraa, ruista tai vehnää.

– Tilamme on erikoistunut niin kutsutun puhdaskauran tuottamiseen, jota viljelyksessämme on noin 60 hehtaaria. Loput pelloista kylvetään tänä vuonna herneelle, joka korvaa aikaisemmin viljellyn rapsin.

Tilalla odotetaan jo, koska päästään pellolle kevättöihin. Seuraavassa jutussa päästään seuraamaan kevätkylvöjä.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Kuvat: Tuukka Kiviniemi

Anna palautetta

Kuulemme mielellämme kokemuksia tai mielipiteitä tuotteistamme.

* Pakolliset kentät

Myllärin uutiskirje

Liitämme mielellämme sähköpostiosoitteesi postituslistallemme. Myllärin uutiskirje ilmestyy n. 4-6 kertaa vuodessa. Valitse alta haluatko yleisen uutiskirjeen vai gluteenittomiin tuotteisiin keskittyvän uutiskirjeen. Muistathan ruksata myös suostumuksen.



Tilaamalla uutiskirjeen annat suostumuksesi siihen, että Myllärin voi lähettää sinulle markkinointiin ja viestintään liittyviä uutiskirjeitä.