Vastuullisuusviljelyohjelmassa mukana olevat gluteenittoman kauran sopimusviljelijät kokoontuivat Helsingin Myllylle Vaasaan keskustelemaan menneen satokauden tuloksista, valituista kauralajikkeista, tulevasta sopimuskaudesta, kaupallisista näkymistä sekä vuoden 2023 suunnitelmista. Tehdaskierroksella viljelijät pääsivät näkemään kauran matkan viljan vastaanotosta puhdistuksen, kuivauksen, leikkauksen ja lämpökäsittelyn jälkeen pakkaukseen ja varastoon. Vastuullisuusviljelyohjelman asiantuntijana toimiva täsmäviljelyn pioneeri Kari Alasaari toi tapahtumaan viimeisimmät tiedot tulevista viljelykiertovaatimuksista.
Viljelijät myllyvierailulla:
laatukauraa, kunniakirjoja ja 2023 suunnitelmia
Ensimmäinen vastuullisuusviljelyohjelman mukainen kaurasato on korjattu. Loppukesän 2022 sateista huolimatta kaura on huomattavasti laadukkaampaa kuin aikaisempina vuosina ja alueella keskimäärin. Viljelijöiden myllyvierailulla katse oli jo kaudessa 2023, kun 2022 sadosta palkittiin parhaat kunniakirjoin.
1 – 2 tonnia enemmän per hehtaari
Helsingin Myllyn tuotantojohtaja Ville Mäki on tyytyväinen vastuullisuusviljelyohjelman myötä myllylle saatuun kauraan. – Kaura on ollut todella laadukasta ja isokokoista eli saanto on ollut erittäin hyvää, hän kertoo.
Hyvä tavallisen kauran sato Etelä-Pohjanmaan alueella on ollut noin 5 tonnia hehtaarilta, kun vastuullisuusviljelyohjelmassa mukana olleilla tiloilla satoa saatiin 6–7 tonnia per hehtaari.
Satokauden 2022 parhaimmat tulokset huomioitiin kunniakirjoilla. Korkein hehtolitrapaino, 64,7 kiloa oli Marko Rintatalolla, matalin seulontaprosentti 0,96 % Mikko Hölsöllä ja optimaalisin kosteusprosentti 12,6 % Anssi Soinilla.
– Kaikilla näillä on merkitystä siihen, miten kaura toimii myllyssä. Kosteusprosentti vaikuttaa siihen, kuinka helposti kaurasta lähtee kuorintalaitteessa kuori. Jos kaura on liian kuivaa tai liian kosteaa, saattaa hiutalepakkaukseen päästä kuoria ja se harmittaa aamupuuroaan syövää kuluttajaa. Saannon kannalta on tärkeää, että jyvä on tarpeeksi iso eli kun se laitetaan kahden millimetrin seulaan, mahdollisimman vähän menee läpi, muistuttaa Mäki.
Tarvittaessa gluteeniton kaura on jäljitettävissä tilalle asti. Helsingin Myllyn kauran ostopäällikkö Pekka Kultti vihjasi viljelijöille, että tuotteen parasta ennen päivän ja oman kippiaikansa perusteella he voivat päätellä, onko kyseisen pakkauksen sisällä oman tilan kauraa.
Vastuullisuudesta hyötyvät niin luonto, viljelijät kuin myllykin
Todellisena kokemusasiantuntijana eli puhdaskauran viljelijänä Pekka Kultti on vahvasti mukana vastuullisuusviljelyohjelman toimenpiteiden suunnittelussa ja tiedon jakamisessa viljelijöille. – Vastuullisuusviljelyohjelmastamme hyötyvät niin luonto, viljelijät kuin myllykin, totesi Pekka Kultti kesällä 2022 Käytännön maamies -ammattilehden haastattelussa.
Viljelyohjelman pakollisia toimenpiteitä ovat tarkennettu lannoitus ja kukkivat kasvit viljelykierrossa. Tarkennetun lannoituksen hyötynä on mm. se, että kasvia lannoitetaan sen ravinnetarpeen mukaan ja säästytään ylimääräisiltä lannoituskuluilta. Näin tuotettu sato on ympäristökuorman kannalta puhtaampaa, koska annettu lannoitus menee kasvuun, eikä sitä valu ympäristöön.
Kukkivat kasvit viljelykierrossa parantavat peltojen kasvukuntoa ja nostavat seuraavan viljelykasvin satotasoa. Lisäksi ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Gluteenittoman kauran tuottajilla kasvit ovat useimmiten olleet rypsiä tai hernettä. Uusi lainsäädäntö (CAP-ohjelma) tuo viljelykiertoon lisää vaatimuksia, joten sopimusviljelijöiden keskusteluissa mietittiin sitä, mitä muita lajikkeita viljelykiertoon kannattaisi tuoda.
Valinnaisia toimenpiteitä ohjelmassa on kahdeksan, joista jokainen viljelijä on valinnut kaksi. Satokaudella 2022 suosituin valinnainen toimenpide oli seitsemällä tilalla kokeiltu laajennettu kasvipeitteisyys. Siinä peltoa ei kynnetä syksyllä, vaan se muokataan noin 10 senttimetrin syvyyteen. Tällöin kasvijäte sekoittuu matalammalle kuin kynnettäessä. Kultivoinniksikin kutsuttu toimenpide parantaa pellon rakennetta ja lisää hiilensidontaa, kun pelto tulee multaisemmaksi ja ravinnevalumat sekä eroosio vähenevät.
Pilotti jatkuu vielä 2023 satokauden ja sen jälkeen mietitään mahdollisia uusia toimenpiteitä.
Somesta tutut vastuullisuusviljelijämme
Monet sopimusviljelijöistämme ovat aktiivisia myös sosiaalisessa mediassa. Ota tilat seurantaan ja opi lisää siitä, miten nykyaikainen suomalainen maanviljelijä toimii ja tuottaa vastuullisesti hyvää raaka-ainetta sinunkin ruokapöytääsi.
Instagramissa:
Hölsön tila
Jonkan tila
Kultin tila
Rintatalon tila
