Vastuullisesti tuotettu laadukas kaura ilahduttaa myllyllä – viljelijät tutustuivat kauramyllyyn

Elokuussa Etelä-Pohjanmaalla satoi 300 millimetriä vettä ja osa viljasta lakosi. Loppukesän märästä säästä huolimatta Helsingin Myllyn vastuullisuusviljelyohjelmassa mukana olevien viljelijöiden kauran laatu oli huomattavasti parempaa kuin aikaisempina vuosina sekä parempaa kuin alueella keskimäärin.

Ensimmäinen vastuullisuusviljelyohjelman mukaan viljelty kaurasato on nyt korjattu. Ohjelmassa mukana olevat gluteenittoman kauran viljelijät kokoontuivat Helsingin Myllylle Vaasaan keskustelemaan menneen satokauden tuloksista, valituista kauralajikkeista, tulevasta sopimuskaudesta, kaupallisista näkymistä sekä ensi vuoden suunnitelmista. Samalla reissulla he pääsivät tutustumaan kauramyllyyn.

Ohjelman asiantuntijana toimiva täsmäviljelyn pioneeri Kari Alasaari (kuvassa oikealla) toi tuoreet terveiset presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta sekä viimeisimmät tiedot tulevista viljelykiertovaatimuksista. 

Pekka-osoittaa-tehtaalla-650

Laadukkaasta kaurasta myös saanto on hyvää

Helsingin Myllyn tuotantojohtaja Ville Mäki on tyytyväinen vastuullisuusviljelyohjelman myötä myllylle saatuun kauraan. 

”Kaura on ollut todella laadukasta ja isokokoista eli saanto on ollut erittäin hyvää”, hän kertoo.

Hyvä tavallisen kauran sato Etelä-Pohjanmaan alueella on ollut noin 5 tonnia hehtaarilta, vastuullisuusviljelyohjelmassa mukana olleilla tiloilla satoa saatiin 6-7 tonnia hehtaari.

Satokauden parhaimmat tulokset huomioitiin kunniakirjoilla. Satokauden korkein hehtolitrapaino, 64,7 kiloa oli Marko Rintatalolla (kuvassa oik. ylhäällä), matalin seulontaprosentti 0,96 % Mikko Hölsöllä (oik. alhaalla) ja optimaalisin kosteusprosentti 12,6 % Anssi Soinilla (vasemmalla).

Kaikilla näillä on merkitystä siihen, miten kaura toimii myllyssä. Kosteusprosentti vaikuttaa siihen, kuinka helposti kaurasta lähtee kuorintalaitteessa kuori. Jos kaura on liian kuivaa tai liian kosteaa, saattaa hiutalepakkaukseen päästä kuoria ja se harmittaa aamupuuroaan syövää kuluttajaa. Saannon kannalta on tärkeää, että jyvä on tarpeeksi iso eli kun se laitetaan kahden millimetrin seulaan, mahdollisimman vähän menee läpi.

Tehdaskierroksella viljelijät pääsivät näkemään kauran matkan viljan vastaanotosta puhdistuksen, kuivauksen, leikkauksen ja lämpökäsittelyn jälkeen pakkaukseen ja varastoon. 

Tarvittaessa gluteeniton kaura on jäljitettävissä tilalle asti. Helsingin Myllyn kauran ostopäällikkö Pekka Kultti (keltaisessa takissa) vihjasi viljelijöille, että tuotteen parasta ennen päivän ja oman kippiaikansa perusteella he voivat päätellä, onko kyseisen pakkauksen sisällä oman tilan kauraa.

Hyötyä niin luonnolle, viljelijöille kuin myllyllekin

”Vastuullisuusviljelyohjelmastamme hyötyvät niin luonto, viljelijät kuin myllykin”, totesi Pekka Kultti kesällä Käytännön maamiehen haastattelussa. 

Todellisena kokemusasiantuntijana eli itsekin puhdaskauran viljelijänä Kultti on vahvasti mukana vastuullisuusviljelyohjelman toimenpiteiden suunnittelussa ja tiedon jakamisessa viljelijöille. 

Viljelyohjelmassa pakollisia toimenpiteitä tiloilla ovat tarkennettu lannoitus ja kukkivat kasvit viljelykierrossa. Tarkennetun lannoituksen hyötynä on mm. se, että kasvia lannoitetaan sen ravinnetarpeen mukaan ja näin säästytään ylimääräisiltä lannoituskuluilta. Näin tuotettu sato on ympäristökuorman kannalta puhtaampaa, koska annettu lannoitus menee kasvuun, eikä sitä valu ympäristöön. 

Kukkivat kasvit viljelykierrossa parantavat peltojen kasvukuntoa ja nostavat seuraavan viljelykasvin satotasoa. Lisäksi ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Gluteenittoman kauran tuottajilla kasvit ovat useimmiten olleet rypsiä tai hernettä. Uusi lainsäädäntö (CAP-ohjelma) tuo viljelykiertoon lisää vaatimuksia ja keskustelimmekin yhdessä siitä, mitä muita lajikkeita viljelykiertoon kannattaisi tuoda.

Valinnaisia toimenpiteitä ohjelmassa on kahdeksan ja jokainen viljelijä on valinnut niistä kaksi. Satokaudella 2022 suosituin valinnainen toimenpide oli seitsemällä tilalla kokeiltu laajennettu kasvipeitteisyys. Siinä peltoa ei kynnetä syksyllä, vaan se muokataan noin 10 senttimetrin syvyyteen. Tällöin kasvijäte sekoittuu matalammalle kuin kynnettäessä. Kultivoinniksikin kutsuttu toimenpide parantaa pellon rakennetta ja lisää hiilensidontaa, kun pelto tulee multaisemmaksi ja ravinnevalumat ja eroosio vähenevät.

Pilotti jatkuu vielä ensi satokauden ja sen jälkeen mietitään mahdollisia uusia toimenpiteitä.

Seuraa vastuullisuusviljelijöitämme somessa

Monet sopimusviljelijöistämme ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Ota tilat seurantaan ja opi lisää siitä, miten nykyaikainen suomalainen maanviljelijä toimii ja tuottaa vastuullisesti hyvää raaka-ainetta sinunkin ruokapöytääsi.

Esimerkkejä seurattavista tileistä Instagramissa:

Lue lisää myllärin ajankohtaisia asioita

Myllärin uutiskirje

Liitämme mielellämme sähköpostiosoitteesi postituslistallemme. Myllärin uutiskirje ilmestyy n. 4-6 kertaa vuodessa. Valitse alta haluatko yleisen uutiskirjeen vai gluteenittomiin tuotteisiin keskittyvän uutiskirjeen. Muistathan ruksata myös suostumuksen.



Voita kuukauden aamupalat!

Osallistut kilpailuun tällä lomakkeella.

Katso kilpailun säännöt

"*" indicates required fields

This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Voita kuukauden aamupalat!

Osallistut kilpailuun tällä lomakkeella.

Katso kilpailun säännöt

"*" indicates required fields

This field is for validation purposes and should be left unchanged.