Vaasan tuotantolaitos mukaan energiatalkoisiin
Helsingin Myllyn Vaasan tuotantolaitos on liittynyt mukaan valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen myötä sitoudumme tehostamaan toimintamme energiankäyttöä yli 11 % vuoden 2035 loppuun mennessä.
Energiatehokkuussopimus on yksi Suomen keskeisimmistä keinoista edistää yritysten ilmastotyötä ja vastuullista energiankäyttöä. Sopimuksen tavoitteena on vähentää energiankulutusta, parantaa energiatehokkuutta ja tukea yrityksiä pitkäjänteisessä ilmastotyössä.
– Olimme tehneet suunnitelmia Vaasan yksikön energiatehokkuuden parantamiseksi ja koimme, että elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus on hyvä tapa viestiä näistä panostuksista sekä sitoutua konkreettisesti kohti kestävämpää tulevaisuutta, kertoo tuotantojohtaja Ville Mäki.
Tavoitteena yli 11 prosentin energiansäästö vuoteen 2035 mennessä
Helsingin Mylly liittyi energiatehokkuussopimukseen mukaan ensimmäistä kertaa. Tulevan sopimuskauden tavoitteena on tehostaa energian käyttöä kymmenellä prosentilla. Etenemistä tarkastellaan vuonna 2030.
Helsingin Mylly on asettanut omaksi välitavoitteekseen 7,5 prosentin energiansäästön vuoteen 2030 mennessä ja 11,3 prosentin kokonaissäästötavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 1200 MWh/a energiansäästöä.
Tuotantojohtaja Ville Mäki vastaa Helsingin Myllyn kaikista kolmesta tuotantolaitoksesta, jotka sijaitsevat Järvenpäässä, Närpiössä ja Vaasassa.
– Olemme kartoittaneet energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ja tehneet niiden pohjalta etenemissuunnitelman. Harkinnassa ovat esimerkiksi aurinkopaneelien ja sähkökattilan asennus, Ville Mäki kertoo.
Kaikilla tuotantolaitoksillamme on käytetty vihreää sähköä vuodesta 2010 alkaen.
Vapaaehtoinen sopimus koko alan kehittämiseksi
Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema vapaaehtoinen keino täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivin velvoitteita. Uudelle sopimuskaudelle on sitoutunut jo 16 elintarvikealan yritystä.
– Sopimuksen myötä pääsemme seuraamaan Suomen energiatehokkuuden kehitystä ja asetamme samalla itsellemme selkeitä tavoitteita. Toimijat jakavat onnistumisiaan ja hyviä käytäntöjään, ja niistä raportoidaan yhdessä eteenpäin, Mäki jatkaa.
Konkreettisia investointeja ja jatkuvaa kehittämistä
Helsingin Mylly pyrkii saavuttamaan tavoitteensa investoimalla muun muassa lämmöntalteenottoon, rakennusautomaatioon sekä Vaasan tehdasalueen julkisivu- ja kattoremontteihin. Myös tuotantotapojen tehostaminen ja henkilöstön kouluttaminen tukevat muutosta.
Vaasan tehtaan yhteyteen rakennettiin vuonna 2013 oma biovoimalaitos, jossa hyödynnetään tuotannon sivuvirroista syntyvää kaurankuorta polttoaineena. Biovoimala tuottaa tehtaan tarvitseman prosessihöyryn ja lämpöenergian. Lisäksi energiatehokkuus on huomioitu myös uusissa rakennushankkeissa.
– Energiatalkoisiin osallistuminen istuu yrityksemme arvoihin ja pitkällä tähtäimellä energiatehokkuus tuo myös kustannussäästöjä, Mäki taustoittaa.
Vaikka Helsingin Mylly ei aiemmin ole ollut mukana energiatehokkuussopimuksessa, energian käyttö on pienentynyt jatkuvien parannusten ansiosta suhteessa tuotettuun tuotetonnimäärään. Jatkossa tietoa kerätään entistä systemaattisemmin ja siitä raportoidaan säännöllisesti.
Leijupetikuivurissa hiutaleet kuivataan ja jäähdytetään sopivaan kosteuteen ja lämpötilaan ennen kuin ne matkaavat prosessissa eteenpäin.
Mikä on energiatehokkuussopimus?
Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja eri toimialojen välisiä sopimuksia, jotka ohjaavat teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa sekä julkista alaa energian tehokkaampaan käyttöön vapaaehtoisin keinoin.
Elintarviketeollisuudella on oma sopimukseen liittyvä toimenpideohjelmansa, jota Elintarviketeollisuusliitto (ETL) koordinoi. Nyt alkava sopimuskausi on järjestyksessään neljäs ja se on solmittu vuosille 2026–2035.
Energiatehokkuussopimukset ovat vuosikymmenten saatossa vakiintuneet osaksi Suomen energiapolitiikkaa. Niillä on tärkeä rooli Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa ja ne tukevat Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Energiatehokkuussopimuksiin on sitoutunut laajasti valtionhallintoa ja eri toimialoja. Mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Elintarviketeollisuusliitto, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus, Kaupan Liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Autoalan Keskusliitto, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, Kuntaliitto ja Maakuntien tilakeskus.
