Modernin maajussin pelloilla vuorottelevat puhdaskaura ja kukkivat lajikkeet
Kartanon tilalla viimeiset puhdaskauran siemenet kylvettiin 17.5.
– Toukokuussa 2025 pitää ajatukset olla yhtä aikaa huomisessa ja vuodessa 2026, jotta Myllärin gluteenitonta on kaupoissa myös keväällä 2027, kuvailee moderni maajussi Antti Kartano rooliaan suomalaisen huoltovarmuuden turvaajana.
Antti starttasi satokauden 2025 tilakaupoilla, kun neljännen polven maanviljelijä kirjoitti kauppakirjat sukupolvenvaihdoksen loppuosasta. Yhtymänä Kartanon sukutila ehti toimia 11 kasvukautta. Nyt alkanut kausi on isokyröläiselle, 31-vuotiaalle Antille kolmas Helsingin Myllyn sopimusviljelijänä.
– Naapuri Marko Rintatalo oli jo pidempään viljellyt puhdaskauraa Helsingin Myllylle. Päätin, että kun rupian touhuamaan, niin tuo kiinnostaa. Kysyin heti Helsingin Myllyn viljan ostopäälliköltä Pekka Kultilta mahdollisuuksistani päästä mukaan. Kun sitten investoin uuteen kuivaajaan ja siiloon, Pekka toivotti tervetulleeksi.
– Kilpahiihtoa ja maanviljelyä yhdistää pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, kehittäminen sekä kasvu- ja kisakaudet, vertailee puhdaskauran sopimusviljelijä Antti Kartano. – Kaurapuuron voimalla starttaa hyvin niin modernin maajussin kuin kilpahiihtäjänkin päivä.
26.4. kylvetyille ensimmäisille puhdaskaurapelloille Antti toivoisi nyt pehmeää, lämmintä kesäsadetta.
”Pitää olla henkistä kapasiteettia, tahtoa mennä eteenpäin”
Vuodet 2015–2020 Antti opiskeli Rovaniemellä rakennustekniikkainsinööriksi ja hiihti kilpaa, kävi keväisin kotitilalla tekemässä kylvöt, leireili kesät rullasuksilla ja palasi Etelä-Pohjanmaalle, Kyröjoen rantamaisemiin syksyn puinteihin. Vuonna 2020 tilan kehittäminen sai päähuomion, 2022 Antti pisti kilpasukset naulaan. Isän kanssa Antti pyöritti tilan arkea ja suunnitteli tulevaisuutta: hommasi vuokramaita lisää, kehitti ja laajensi toimintaa.
– Kilpahiihto oli intohimoni, nyt se on työ tällä tilalla. Molemmissa on yhtäläisyyksiä: pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, kehittäminen, kasvu- ja kisakaudet. Uskon, että minulle on urheiluvuosista hyötyä maanviljelijänä. Tiedän, että pitää olla henkistä kapasiteettia ja tahtoa mennä eteenpäin. Mihinkä ruvetaan, se tehdään täysillä, kiteyttää Antti.
Kasvukaudella 2025 Antti viljelee vajaata 170 hehtaaria, josta omaa maata on 50 hehtaaria. 75 % viljelypinta-alasta on puhdaskauralla. Hienohieta- ja hietasavipelloilla kasvaa gluteenittomina, kukkivina viljelykiertokasveina hernettä, tattaria ja kuminaa sekä monipuolisesti kerääjä- ja välikasveja.
”On hienoa tuottaa suomalaisia elintarvikkeita, joita halutaan ja arvostetaan.”
Antti Kartano
– Vastuuviljely on ollut alusta lähtien mukana ja yhä vaan isommassa roolissa. Se vaatii monia asioita ja miettimistä. Ihan niin kuin urheilussakin, tämä on pitkää peliä: yksi kausi on lyhyt jakso, asioita pitää toistaa. Töitäkin se voi lisätä, mutta myös tukee taloudellista näkökulmaa. Välkympi viljely on hyödyksi niin sadolle, ympäristölle kuin kukkarollekin.
Helsingin Myllyn vastuullisuusviljelyohjelmassa on mukana kaikkiaan 11 puhdaskauran sopimusviljelijää. Kun kolmas sopimuskausi on kevätkylvöjen osalta loppusuoralla, Antti kiittelee Helsingin Myllyä hyvin toimineesta yhteistyöstä ja henkilökohtaisista kontakteista.
– On hienoa tuottaa suomalaisia elintarvikkeita, joita halutaan ja arvostetaan. Ilmajokisen kollegan, Kaura 2.0 -viljelijän Mikko Mäki-Latvalan sanoja lainatakseni: Helsingin Mylly on sopivan suuri ja sopivan pieni kumppani.
– Vastuullisuusviljelyohjelma on meille luotu. On mietitty meitä suomalaisia tilallisia, miten me asiat teemme. Myllykin on lähellä Vaasassa: kun kuorma lähtee meiltä, on puhdaskaura parhaimmillaan jo parin viikon päästä kaupan hyllyssä, listaa Antti yhteistyön etuja.
Vastuullisuusviljelyohjelman mukaisesti Antti huolehtii puhdaskaurapeltojen kasvukunnosta gluteenittomilla, kukkivilla viljelykiertokasveilla kuten esimerkiksi kuvan tattarilla.
– Alkaa tuntua kesältä, tuumivat Antti ja Iita-koira, kun satokauden 2025 viimeisetkin puhdaskaurat on kylvetty 17.5. Rakennustekniikkainsinööriksi opiskellut Antti hyppää traktorista tietokoneelle.
– Seuraavan satokauden suunnittelu alkaa.
Kuivaan kevääseen varauduttiin jo syksyllä
Äitienpäivän, pitkän viileän jakson ja pohjoistuulien jälkeen auringon paistaessa siniseltä taivaalta moderni maajussi tarkenee istua pellon pientareella 2-vuotiaan cairnterrierin, Iitan kanssa. Maanviljelyn vastapainoksi Antti ja avopuoliso Paula urheilevat ja ulkoilevat koiran kanssa. Maanteillä kertyy edelleen kilometrejä, vaikka rullasukset ovat vaihtuneet polkupyöriin.
– Alkaa tuntua kesältä, toteaa Antti tyytyväisenä. – Monivuotinen kumina on vihertänyt heti lumipeitteestä päästyään. Herneen kylvöt päästiin aloittamaan jo 24.4., puhdaskauran kanssa muutama päivä myöhemmin. Loppusuoralla ollaan jo kylvöjen osalta: viimeisenä on vuorossa tattari, kun ei ole enää uhkaa yöpakkasista. Jos jotain nyt saisi nyt toivoa, niin pehmeää, lämmintä kesäsadetta.
Antti myöntää, että yleensä sade tulee aina väärään aikaan ja sään ääri-ilmiöt ovat arkea myös Isossakyrössä. Kevät on nykyään kuivaa ja sateetonta. Sitten kun sataa, niin vettä tulee paljon ja kovaa.
– Kunnon lumitalvi pakkasineen ja routineen tekisi hyvää maaperälle. Talvi olisi saanut kestää kevääseen asti. Nyt pellot alkoivat kuivua jo maalis–huhtikuun taitteessa. Pitää olla hereillä, että peltojen kevätkosteudesta saadaan kaikki hyöty irti.
Kasvukaudella 2025 vastuuviljelyohjelman valinnaisista toimenpiteistä Kartanon mailla toteutetaan laajennettua kasvipeitteisyyttä. Kun kyntämisen sijaan osa pelloista viime syksynä kevytmuokattiin ja osa jätettiin sängelle, hyötyjiä ovat sekä maaperä että viljelijä.
– Tämäkin on kehityskohde ja oppia itselle. Nyt kun pellot kuivuvat hitaammin, on kylvöjakso pidempi ja rauhallisempi. Aiemmin kylvettiin aina yötä päivää. Myös monivuotinen kumina ja kuivaan maahan kylvettävä tattari tasaavat kiirettä, kertoo Antti.
Kun kesä puhdaskaurapelloilla etenee, on täsmälannoitusten, hukkakauran torjunnan ja vierasviljojen kitkennän aika. Jo toukokuun alkupuolella Antin ajatukset ovat satokaudessa 2026.
– Jotta keväällä 2027 kaupoissa on gluteenitonta tarjolla, pitää minun miettiä ja suunnitella jo seuraavaa satokautta. Pitää tietää, mitä viljellään, mitä tilataan, miten varaudutaan. Pitää olla kapasiteettia ja resurssia, ajoissa.
– Toivoisinkin, että niin kuluttajat kuin yrityksetkin miettisivät laajemmin modernin maanviljelyn merkitystä. Olen ympärivuotinen yrittäjä ja teen joka päivä töitä suomalaisen ruoan eteen: kylvöt ja puinnit ovat hektistä aikaa, mutta sydäntalvellakin tehdään paljon aivotyötä. Toivottavasti se työ tulee nähdyksi. Ja suomalaisten kiinnostus kasvaisi sitä kohtaan, mistä se oman pöydän ruoka on kotoisin, pohtii Antti Kartano.
Modernin maajussin ja Kartanon tilan kuulumisia pääset seuraamaan koko kasvukauden, reaaliajassa. Ota seurantaan Antin Instagram-tili: @kartanolle
– On hienoa tuottaa suomalaisia elintarvikkeita, joita halutaan ja arvostetaan, pohtii 31-vuotias isokyröläinen Antti Kartano – yksi Helsingin Myllyn 11:sta puhdaskauran vastuullisuusviljelijästä.
Gluteeniton ketju pellolta pöytään
Myllärin gluteenittomat kauratuotteet valmistetaan puhdaskaurasta, jonka ostamme suoraan omilta sopimusviljelijöiltämme sekä viljan välitysliikkeiltä.
Kaura on ainoa luonnostaan gluteeniton, suomalainen vilja. Mutta pysyäkseen täysin gluteenittomana, se on pidettävä huolellisesti erillään muista viljoista. Viljelijät kylvävät pellot tarkasti valituilla kauran siemenillä ja kiertävät useamman kerran kasvukauden aikana pelloilla tarkistamassa ja kitkemässä mahdolliset muut viljat pois.
Kaura kuljetetaan myllylle puhtaaksi varmistetulla kalustolla. Raakaviljan vastaanotossa vieraiden jyvien sallittu määrä puhdaskauralle on 2 kpl / 1 kg. Käytännössä muita viljoja ei löydetä juuri lainkaan.
Omassa laboratoriossamme tehdyn vastaanottotarkastuksen jälkeen raakavilja puhdistetaan, ja se kulkee mm. ohranerottelijan ja värilajittelijan läpi, jolloin mahdolliset mukana olevat vieraat viljat saadaan poistettua puhdaskaurasta.
Ennen gluteenittomien kauratuotteiden valmistusta kauramylly puhdistetaan ja linjastolle tehdään puhdistusajot. Myllärin gluteenittomat kuluttajatuotteet pakataan gluteenittomassa pakkaamossamme, jossa ei pakata lainkaan tavanomaisia tuotteita.
Ennen kuin tuotteet lähtevät kauppaan, ne vielä analysoidaan omassa gluteenittomaan tuotantoon varatussa laboratoriossamme, jossa niiden gluteenittomuus varmistetaan. Myllärin tuotteet hyväksytään myyntiin, jos tulos on alle 10 ppm. Tuotetta saa kutsua gluteenittomaksi, kun sen gluteenipitoisuus alittaa gluteenittomalle tuotteelle asetetun raja-arvon, joka on alle 20 ppm gluteenia.
