Mestarin matkassa kohti seuraavaa arvokisavoittoa

– Kestävyysurheilijalle hiilihydraatit ovat se kaikkein tärkein asia. Viljatuotteet, erityisesti kaura, ovat jo pitkään olleet iso osa ravitsemustani. Koska käytän paljon puhdasta, suomalaista viljaa omassa ruokavaliossani, on Myllärin-yhteistyö minulle mieluisa kumppanuus.

Myös arvomaailma yhdistää Iivoa ja Helsingin Myllyä. – Pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus tuottavat laadukasta jälkeä. Kun kävin tehtaalla rupattelemassa ja tuotekehityshommissa, vakuutuin tästä suomalaisesta perheyrityksestä, jolla on kasvot ja hieno tarina taustalla, toteaa Iivo.

Mysliin makua suomalaisille tutuista marjoista

Puuro on osa Iivon jokapäiväistä ruokavaliota. – Ammattiurheilijana aloitan työpäiväni puurolla. Tykkään myös iltapuurosta. En kyllästy monikäyttöiseen puuroon, koska sitä voi aina tuunata oman makunsa mukaan. Rahkalla, raejuustolla, marjoilla, mehukeitolla, hillolla…

– Oli hienoa olla mukana Mestarin Puuron ja Mestarin Myslin tuotekehitysprosessissa. Pääsin jakamaan omaa näkemystä ja kokemusta sekä tuomaan kestävyysurheilijan näkökulmaa siitä, mitä tuotteessa on hyvä olla. Ravintoarvojen lisäksi halusin kiinnittää huomiota makuun. Ja pääsinkin vaikuttamaan mm. siihen, että Mestarin Myslissä maistuvat suomalaisille tutut marjat: karpalo, mustikka ja puolukka.

– Myslejä todellakin on tarjolla joka lähtöön. Tämä meidän yhdessä kehittämä Mestarin Mysli ei ole se markkinan makein eikä rasvaisin mysli. Tavoitteena meillä oli puhtaus ja ravintorikkaus, joka istuu terveelliseen ja menevään elämäntapaan, jossa mysli voi olla välipala tai korvata puuron joko aamiaisella tai päivän päättyessä, kiteyttää Iivo.

Puuron voimalla pienestä pitäen

– Olen maaseudulta kotoisin, joten viljapellot ovat osa omaa lapsuuttani. Naapureiden puimureissa tuli kavereiden kanssa paljon istuskeltua. Haaveilinkin lapsena, että isona minusta tulee maanviljelijä. Tuolloin ei ollut vielä ajatustakaan ammattiurheilijan urasta, paljastaa Iivo.

Lapsesta asti liikuntaa harrastanut Iivo kertoo, että hiihto on ollut hänen talvilajinsa aina – kesät hän pelasi jalkapalloa. – Maaseudulla oli luontaista, että yksilölaji ja maastohiihto valikoitui päälajiksi. Kiva kuitenkin, että jalkapallo oli mukana aina lukioon asti.

Viljatuotteet ovat tulleet Iivon ruokavalioon jo lapsuudenkodin perintönä. Niskasen sisarukset ovat syöneet ruisleipää, kaurapuuroa ja neljän viljan puuroa. – Muistan, että äiti on keittänyt meille puuron ja jättänyt sen liedelle hautumaan ja odottamaan, kun heräämme aamulla kouluun.

– Olen tyytyväinen, että olen saanut eväät terveelliseen ruokavalioon kotoa. Se on tärkeää ihan koko elämän mittakaavassa, eikä ollenkaan aina itsestään selvää. Haluankin nyt siirtää tätä perintöä myös omille lapsille esimerkiksi yhdessä nautittujen aamu- ja iltapuurojen muodossa, kertoo kahden pienen lapsen isä.

”Näillä treenimäärillä saa herkutellakin”

Peltoaukeat ja metsätaipaleet vilistävät ohi treenilenkeillä, kun Iivo tekee työtään tähtäimessä 2025 ja 2026 arvokisat. Peruskuntokauden esimerkkipäivä startataan kolmen tunnin ja reilun 50 kilometrin rullahiihdolla. Päivän työt viimeistellään iltapäivän pitkällä juoksulenkillä.

– Aerobista harjoittelua kertyy päivittäin 4,5–5 tuntia tietyllä sykealueella. Perushiihtopäivänä monipuoliseen treeniin voi kuulua vaikka ylämäki-intervalleja ja takatyöntöä. Aina ei kuitenkaan mennä ihan täysillä, sillä kevyempi aerobinen treeni tukee palautumista, kertoo Iivo.

Vuorokauden 24 tuntia on tarkkaan aikataulutettu treenin, ravinnon ja levon kesken. – Peruskuntokaudella syön 5–6 kertaa päivässä. Kun päivän kaloritarve on jopa 6 000–10 000 kilokaloria, myös annoskoot ovat isoja.

– Hyvä maku on avainasemassa, kun syö paljon. Haluan nauttia ruoasta ja ottaa tarvittavan energian luontaisesta ravinnosta. Ihan perusjuttuja tulee syötyä, toki pieniä twistejä tykkään vaihdella, kertoo Iivo ruokailustaan, jota rytmittää tulevien treeni- ja kisapäivien ohjelma.

– Aamiaiselta pitää saada riittävästi hiilihydraatteja. Välipalatkaan eivät voi olla ihan pieniä, sillä energiatäydennystä on saatava pitkin päivää. Myös suorituksen aikaiseen energiansaantiin on kiinnitettävä huomiota, vinkkaa Iivo muillekin kestävyyslajien urheilijoille ja harrastajille.

Saako huippuhiihtäjä, kestävyysurheilija herkutella? – Näillä peruskuntokauden treenimäärillä saan herkutellakin. Homma ei kaadu herkkuun, isompi haaste on syödä riittävästi. Jäätelöä menee ehkä eniten, mutta yhtä hyvin minun herkkuhetki voi olla lautasellinen kaurapuuroa tai korvapuusti. Kisakaudella ollaan herkkujen kanssa sitten tarkempia, kun treeniä on vähemmän, kertoo Iivo.

”Onnellisuus on sitä, että arki sujuu”

Toukokuussa startannut treenikausi on mennyt suunnitellusti. Myös testituloksiin Iivo tiimeineen on tyytyväinen. Suomen kesä on suosinut rullahiihtoa: vielä syyskuun viimeisenä sunnuntaina, Puijon kupeessa sijaitsevalla rullahiihtoradalla Iivo sai treenata shortsikeleissä. Ajatukset ovat silti jo ”ensilumilla”, kun 12.10. Iivo pääsee korkkaamaan Vuokatin säilölumiladun. Kauden ensimmäinen kisastartti on marraskuun puolivälissä Oloksella, ennen marras–joulukuun vaihteen Rukan Maailman Cupia.

Seuraaviksi huippuhetkikseen Iivo nimeää uuden olympiadin, MM-kisat ja Maailman Cupin. Tähtäin on jo Trondheimissä ja Val Di Fiemmessä. – Huippu-urheiluaika on verrattain lyhyt. Menestykseen tarvitaan perfektionistin luonnetta ja sinnikkyyttä, tinkimätöntä oman työn laatua. Tärkeää on myös terveenä pysyminen. Onnistuminen mitataan sitten kilpailuissa.

–Tämä on minun työni. Tavoitteeni on voittaa arvokisoja. Jotta voin olla maailman mestari, maailman paras hiihtäjä, en voi tehdä kompromisseja, painottaa Iivo.

Mistä huippu-urheilijan onnellisuus syntyy? – Onnellisuus on sitä, että arki sujuu, pienet asiat ovat kunnossa. Arjen ilot koostuvat ihan simppeleistä pienistä jutuista perheen kanssa. Perhe on iso osa työni vastapainoa. Arjessa iso rooli on vaimolla, joka tukee ja mahdollistaa sen, että voin tavoitella neljättä perättäistä olympiavoittoa, kiittää Iivo.

Kun Trondheimin 2025 MM-kisat lähestyvät, Kuopiossa Iivon ajatukset kääntyvät Pohjois-Suomen lumille, jonne perhekin lähtee isän työmatkoille mukaan.

– Jokainen tekee sitä mitä osaa. Tällä ajatuksella etenee myös huhtikuussa käynnistynyt omakotitalon rakennusprojekti. Toivottavasti arki sujuu myös työmaalla ja ensi talven kisakauden päättyessä perheemme uusi koti on valmis, kiteyttää maailmanmestari ja kolminkertainen olympiavoittaja Iivo Niskanen.