Laadukkaat tuotteet eivät synny sattumalta

Laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Laura Pokela on luotsannut Helsingin Myllyn laatutyötä kohta neljä vuotta. Aiemmin hän on työskennellyt laadun ja elintarviketurvallisuuden parissa mm. Kokkikartanolla, Snellmanilla ja Myllyn Parhaalla.

Elintarviketieteiden maisteriksi opiskellut Pokela kertoo, mitä laadukas tuotanto käytännössä tarkoittaa ja miten IFS Food -sertifikaatin korkein taso on mahdollista saavuttaa.

Laatu on kaikkien asia

Helsingin Myllyllä laadunhallinta kattaa koko yrityksen toiminnan, ei vain tuotantolinjoja. Jokainen työntekijä on jollain tavalla mukana varmistamassa, että tuotteet ovat turvallisia ja ominaisuuksiltaan juuri sellaisia kuin on luvattu.

– Laatutyö näkyy käytännössä kaikkialla: pakkaajat tarkistavat pakkausten etiketit ja painot, myllärit seuraavat ja säätävät koneiden toimintaa ja laborantit analysoivat, että tuotteet ovat speksin mukaisia eli täyttävät niille asetetut tekniset ja laadulliset vaatimukset, Pokela kuvaa.

– Lisäksi huolto vastaa siitä, että laitteet toimivat oikein, myynti varmistaa, että asiakas saa oikeat tuotetiedot ja tuotehallinta ja markkinointi huolehtii siitä, että pakkauksissa on ajantasaiset tiedot ja reseptit.

Laadunvalvontaa tehdään järjestelmällisesti esimerkiksi omavalvontakierroksilla, laboratoriotesteillä ja eräkohtaisilla tarkastuksilla. Tärkeää on myös kulttuuri, jossa sitoudutaan, opitaan ja kehitytään. Virheistä saa ja pitää ilmoittaa.

Tietoon perustuva päätöksenteko nostaa rimaa

Viime vuosina Helsingin Myllyllä on otettu isoja harppauksia laatutyön kehittämisessä. Yritykseen on perustettu oma, koko organisaatiota palveleva neljän hengen laatutiimi, johon kuuluvat Pokelan lisäksi laatuspesialistit Aino Olkinuora Järvenpäästä ja Sini Niemelä Vaasasta sekä laatuassistentti Elina Korpi Vaasasta. Johdon tukena toimivan tiimin työtä ohjaavat laatumittarit ja jatkuva parantaminen.

– Aina kun on mahdollista, perustamme päätöksemme dataan, ei mutuun. Keräämme palautetta, analysoimme reklamaatioita, seuraamme omavalvontatietoja ja tutkimme prosessista tallentuneita tietoja. Käytämme dataa perustellaksemme tarpeita toimintatapojen muuttamiseen tai laiteinvestointien tueksi, Pokela kertoo.

Välillä tarvittavat muutokset ovat pieniä, välillä isompia. Joskus laatutiimi joutuu tekemään salapoliisityötä selvittääkseen laatupoikkeaman taustalla olevia tapahtumia. 

– Aina muutoksen ajurina toimiminen ei ole helppoa, mutta on palkitsevaa nähdä, miten muutokset siirtyvät käytäntöön, eikä vastaavia laatupoikkeamia tapahdu uudestaan. Joskus toimintatavan muuttamista saatetaan vastustaa ennen kuin niiden tuoma hyöty konkretisoituu. 

– Olemme myös oppineet, että jälkiseuranta on ratkaisevan tärkeää. Sen avulla muutokset juurtuvat pysyvästi arkeen, eikä vanhoihin toimintatapoihin lipsahdeta takaisin. Lopulta parhaat ratkaisut löytyvät yhdessä, mutta usein tarvitaan pientä pohdintaa, jotta kaikille toimiva malli syntyy.

Kaiken kaikkiaan laatu- ja vastuullisuuspäällikkömme onnellisuutta ruokkii se, että työt sujuvat häiriöttömästi ja ennalta suunnitellulla tavalla sekä se, että näkee, miten muut innostuvat uutta oppiessaan.

Mitä IFS Food -sertifikaatin Higher Level tarkoittaa?

Yksi konkreettinen osoitus Helsingin Myllyn laatutyön tasosta on kansainvälinen IFS Food -sertifikaatti, jonka yritys on saavuttanut korkeimmalla mahdollisella tasolla. 

– IFS Food on Euroopan laajimmin käytetty elintarvikealan laatujärjestelmä. Sertifikaatin piirissä auditoidaan joka vuosi yli 20 000 tuotantolaitosta, mukaan lukien myös meidän tehtaamme toiminnot, taustoittaa Pokela.

– Viime auditoinnissa, keväällä 2025, toimintojemme todettiin olevan ”Higher Level” eli korkeimmalla mahdollisella tasolla. Tällaisen tason saavuttaminen vaatii, että täytämme IFS standardin noin 250 vaatimuskohdasta erinomaisesti yli 95 prosenttia, kertoo Pokela.

– Tulos on osoitus siitä, että toimintamme on kehittynyt pitkäjänteisesti. Sertifikaatti kertoo asiakkaillemme, että meihin voi luottaa. Erityisesti isoille, kansainvälisille asiakkaillemme se on tärkeä tae tuotteidemme laadusta, elintarviketurvallisuudesta ja osaamisemme tasosta, Pokela sanoo.

IFS-sertifiointi puskee myös kehittämään. Jokainen auditointi tuo esiin uusia parannuskohteita ja pitää laatutyön keskiössä.

Laatua pellolta pöytään

Laadunhallinta alkaa jo pellolta ja jatkuu tuotannon jokaisessa vaiheessa aina siihen asti, kun tuote lähtee varastosta kohti asiakasta. 

Kun vilja saapuu tehtaallemme, viljan vastaanotossa tarkistetaan, että raaka-ainekuorma täyttää elintarvikelaadun kriteerit. Tuotannon aikana seurataan teknisiä laatuparametreja, kuten kosteutta, proteiinipitoisuutta, sitkon vahvuutta, seulontatuloksia sekä aistinvaraisia ominaisuuksia eli ulkonäköä, hajua ja makua. 

– Kun tuotteet lähtevät tehtaalta asiakkaille, varastotyöntekijämme varmistavat, että toimitus on tilauksen mukainen, tuotepakkaukset ehjiä ja kuljetuskalusto siisti ja asianmukainen.

Asiakaspalaute on laatutyön polttoainetta

Pokela korostaa, että asiakkaiden ja kuluttajien palaute on korvaamattoman tärkeää. Jokainen yhteydenotto käsitellään ja sen perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia. Oli kyse sitten kuluttajapakkauksesta tai leipomolle tai elintarviketeollisuudelle menevän raaka-aineen ominaisuuksista.

– Usein asiakas huomaa jotain, mitä emme itse havaitse. Kaikki palaute on arvokasta, Pokela painottaa.

Laatu ei ole sattumaa. Se on jokapäiväistä työtä, tarkkuutta ja vastuullista toimintaa pellolta pöytään asti.