Ympäristövaikutukset nyt mukana ruokasuosituksissa

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisivat ”Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset” marraskuussa 2024. Suositusten tavoitteena on edistää terveyttä, vastata ravitsemus- ja terveysongelmiin sekä vähentää ruoantuotannosta ja -käytöstä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Ruokasuositukset painottavat terveysvaikutuksia, mutta niissä huomioidaan myös ympäristövaikutukset.

– Ympäristövaikutukset ovat nyt ensimmäistä kertaa näin systemaattisesti mukana. Edellisten, vuonna 2014 julkaistujen ravitsemussuositusten taustalla ne toki olivat, mutta eivät näin suoraan heijastuneet suosituksiin, kertoo Katajajuuri, joka osana kolmen hengen ympäristötyöryhmää teki tiivistä yhteistyötä ravitsemustieteilijöiden kanssa 2024 suositusten eteen.
 

”Uusien ravitsemussuositusten mukaisilla ruokavalioilla voidaan saavuttaa yli kolmanneksen alhaisemmat ilmastovaikutukset.”
Juha-Matti Katajajuuri

Ruokavaliomme vaikuttaa ympäristökuormitukseen sekä Suomessa että ulkomailla

Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt noin 7 % vuodesta 2018 vuoteen 2023. Samalla ajanjaksolla ruoan kulutuksesta syntyvät päästöt ovat kasvaneet 1800 kgCO2e:sta 2250 kgC02e:een. Vuonna 2023 ruoan kulutus vastasi 23,4 %:a kunkin suomalaisen henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä*.

Valtioneuvoston RuokaMinimi-hankkeen (2019) mukaan nykyisen ruokavaliomme ilmastovaikutuksista lihan ja maidon osuus oli yhteensä 65 %, kun viljojen osuus oli 4 %**.

2020-luvun globaalit ja kansalliset kestävyystutkimukset antavat laveamman taustan ja useampia tulokulmia, kun ympäristönäkökulmaa on tarkasteltu maatalouden, ruoantuotannon ja ruokavalion lähtökohdista. Laajempi tutkimusten kirjo esimerkiksi pitkien ruokaketjujen osalta tuo tietoa kokonaisuuden todellisista ympäristövaikutuksista. Tätä kaikkea tutkimustietoa peilattiin laadittaessa uusia ravitsemussuosituksia.

Ruokavalioiden ja elintarvikkeiden ympäristövaikutusten tarkastelussa otetaan huomioon kaikki ruoantuotannon ja -kulutuksen arvoketjujen vaiheet sekä niiden sijainti. Elintarvikkeiden valmistus, pakkausmateriaalit ja kuljetukset aiheuttavat yleensä vain pienen osan ympäristövaikutuksista. Isoin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannossa, pääosin maa- ja kalataloudessa.

Uusia ruokasuosituksia suunnitellessaan ympäristötyöryhmä mallinsi esimerkkiruokavalioiden ilmastovaikutuksia.***

– Suomalaisten ruoankulutus aiheuttaa ympäristövaikutuksia sekä Suomessa että ulkomailla. Ruokavaliomme heijastuu läpi useampien ympäristövaikutusten: päästöjen lisäksi mm. luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja lajikatovaikutuksiin, kertoo Katajajuuri.

”Maaperän kasvukunto keskiössä, kun halutaan vähentää ilmastovaikutuksia”

Katajajuuren mukaan päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan kaikkien ruokatuotantoketjujen trimmaamista ja kehittämistä. Ruoan ympäristövaikutusten vähentäminen edellyttää muutoksia sekä ruokavaliossa että maatalous- ja elintarviketuotannossa, ja nämä muutokset pitää sovittaa yhteen. 

– Uusien ravitsemussuositusten mukaisilla ruokavalioilla voidaan saavuttaa yli kolmanneksen alhaisemmat ilmastovaikutukset, toteaa Katajajuuri.

Vaikka ruokavaliomme ilmastovaikutuksista alle 30 prosenttia aiheutuu kasviperäisistä tuotteista, myös maanviljelyllä on oma osuutensa kokonaisuudessa.

– Viljat ovat tärkeässä roolissa, sillä ne heijastuvat ympäristöön sekä ihmisravintona että eläinten rehuna, muistuttaa Katajajuuri.

– Maaperä ja sen kasvukunto ovat keskiössä, kun haetaan pienempiä ympäristövaikutuksia ja isompia satoja. Kun ammattitaitoisesti tähdätään laadukkaaseen ja runsaaseen satoon, ollaan samanaikaisesti ja helposti myös ympäristön asialla. Tilalliset ovat tässä merkittävässä roolissa. He todellakin voivat vaikuttaa omilla toimillaan siihen, että etenemme kohti tavoitteita.

Katajajuuri toivoisi, että vastuullisen viljelyn tuloksellisuus pystyttäisiin aidosti ja aukotta todistamaan ennen ja jälkeen -tutkimuksin sekä kattavalla seurannalla.

– Harmittaa, että nykyisillä resursseilla ei saada vaikuttavuutta näkyviin. Näen tässä kuitenkin potentiaalia siihen, miten oikeasti pysytään pienentämään viljojen päästöjä – vaikka portaittain: ensin pari prosenttia, sitten 10 prosenttia ja enemmänkin.

"Onneksi meillä on sitoutuneita viljelijöitä, jotka panostavat maaperään ja sen kasvukuntoon. Tilalliset ovat merkittävässä roolissa, kun haetaan pienempiä ympäristövaikutuksia ja isompia satoja."
Juha-Matti Katajajuuri
 

– Onneksi meillä on sitoutuneita viljelijöitä ja heidän tilakohtaista informaatiotaan siitä, mitä tilalla tehdään ja miten. Toivon, että seuraavan 10 vuoden sisällä saamme erilaista, uutta tutkimusevidenssiä ja tietoaineistoa tiloittain sekä Suomesta että keskeisistä tuontimaista ja että voimme perustellusti vertailla kotimaista ja tuontituotantoa, monen ympäristövaikutuskategorian osalta. Sekä kansallista että kansainvälistä kestävyystutkimusta tarvitaan seuraavan,  mahdollisesti vuoden 2034 ravitsemussuositusten pohjaksi.

– Sama pätee erilaisiin tuotteita koskeviin ympäristöväittämiin: tutkimusevidenssin on oltava selvää, luotettavaa, läpinäkyvää ja varmennettua sekä tietysti olennaisuuteen ja elinkaarisiin tutkimustietoihin perustuvaa, painottaa Juha-Matti Katajajuuri.

*Lähde: Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki, Sitra

**Lähde: Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät, RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti, Valtioneuvosto 2019.

***Lähde: Terveyttä edistävä ruokavalio/ravitsemus- ja ruokasuositukset/mallinnusraportti, Ruokavirasto 5/2025