Helsingin Myllyn hiilijalanjälki vuonna 2019 vastasi noin 30 keskivertosuomalaisen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Kompensoimme sen investoimalla metsityshankkeeseen.
“Hiilijalanjälkeemme on laskettu Järvenpäässä ja Vaasassa sijaitsevien myllyjemme sekä Närpiön mysli- ja murotehtaan tuotannon yhteenlaskettu kuormitus”, kertoo Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin.
Kumlinin mukaan Helsingin Mylly on tähdännyt hiilijalanjäljen pienentämiseen jo vuosia. “Käytämme vihreätä sähköä ja tuotamme hiutaloinnissa tarvittavan lämpöenergian polttamalla kaurankuorijätettä omassa biovoimalassamme”.
“Tämän pienemmäksi emme hiilijalanjälkeämme enää saa, joten olemme päättäneet kompensoida hiilipäästömme investoimalla toimenpiteisiin, jotka poistavat vähintään vastaavan määrän hiilidioksidia maapallon ilmakehästä, hän perustelee.”
Metsät nielevät hiilidioksidia maapallon ilmakehästä
Metsityshanke Etiopian Humbossa on paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestö World Visionin yhdessä kehittämä hanke. Sen tavoitteena on suojella Etiopian lounaisosassa sijaitsevaa voimakkaasti huonontunutta metsää ja istuttaa uusia puita tukemaan alueen ekosysteemin pitkäaikaista palauttamista.
Metsityshankkeen avulla ilmakehästä sidotaan sinne jo vapautunutta hiiltä takaisin kasvillisuuteen. Metsään sitoutuneen hiilen määrä kasvaa uusien puiden istutuksen sekä metsänsuojelun kautta. Metsäalueeseen sitoutuvan hiilidioksidin määrä on arviolta noin 863 000 tCO2e kolmenkymmenen vuoden aikana.
Uudelleen metsitettävän alueen koko on 2 728 hehtaaria, ja sinne on jo istutettu yli 76 000 puuta. Metsitysalueen läheisyydessä asuvien seitsemän yhteisön jäsenet ovat suoraan vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen toteutumista seuraa ja arvioi Rainforest Alliance.
Hanke parantaa ruokavarmuutta ja luonnon monimuotoisuutta
Vaikka hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on palauttaa metsitettävän alueen ekosysteemi ja vähentää maapallon ilmakehälle aiheutuvaa hiilidioksidikuormitusta, on sillä myös monia muita hyviä vaikutuksia paikallisille ihmisille ja ympäristölle.
Hankkeesta saatavat tulot sijoitetaan uudelleen paikallisiin kehityshankkeisiin, kuten koulutus-, terveys- ja ympäristönsuojeluhankkeisiin. Hankkeiden tuloksena on muun muassa parannettu alueen ruokavarmuutta ja perustettu uusia elinkeinoja, kuten hunajan tuotantoa, taimituotantoa ja ekoturismia. Hankkeen tavoitteena on luoda 80 pysyvää työpaikkaa paikallisella väestölle vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi hanke työllistää yli 1 500 kausityöntekijää.
Hankkeiden avulla paikallisille ihmisille opetetaan kestävää maankäyttöä, luonnon monimuotoisuuden suojelemista, ilmastomuutoksen lieventämistä, hiilen varastointia, eroosion hallintaa, vesien suojelua sekä luonnonjärjestelmien kuten luonnollisten lähteiden palauttamista.
Miksi päästövähennyksiä ei sijoitettu suomalaisiin metsiin?
Suomalaiset metsät toimivat hiilinieluina siinä missä etiopialaisetkin, mutta kompensaatiohankkeita ei Suomessa juurikaan ole vireillä. Suomessa istutetut puut lasketaan valtion hiilinielu- ja päästövähennystavoitteisiin, eikä niitä tämän takia voi käyttää vapaaehtoiseen kompensointiin.
“Vuoden 2020 hiilijalanjäljen kompensoinnin osalta tutkimme myös kotimaisia vaihtoehtoja”, kertoo Kumlin. Mielenkiintoisen kotimaisen vaihtoehdon tarjoavat esimerkiksi soiden ennallistamisprojektit.
Lue lisää Helsingin Myllyn vastuullisuustyöstä ja hiilineutraalista valmistuksesta
Kuvat: Nordic Offset Oy
