Koko kesä on eletty jännittäviä aikoja. Minkälainen sato saadaan? Miten kasvinsuojelutoimet onnistuvat? Minkälainen puintisää on?
Ainakin tällä hetkellä näyttää lupaavalta.
Elokuun alussa Isossakyrössä satoi jopa 90 millimetriä vuorokaudessa. Kesämyrsky piiskasi paikoitellen sopimusviljelijöidemme peltoja ankarasti, mutta pahimmalta tuholta vältyttiin. Onnistuneet kasvinsuojelutoimet vaikuttivat siihen, että kaura pysyi suurimmaksi osaksi pystyssä. Joitakin lakopaikkoja on, mutta esimerkiksi Kultin tilalla korrensäätely toimi sopivasti.
Maanantaina 15.8. aurinko porotti helteisenä lähes pilvettömältä taivaalta. Kaura on valmista puitavaksi ja nyt on juuri sopiva hetki aloittaa. Kultin maatilalla ensimmäisenä vuorossa on Nella-kaura.
”Satoa näyttää kertyvän ihan mukavasti jo aikaisista lajikkeista”, kertoo Helsingin Myllyn kauran ostopäällikkö ja kauran viljelijä Pekka Kultti. ”Aikaisten kaurojen sato ja laatu ei ole yleensä niin korkea kuin myöhäisempien lajikkeiden, mutta olen silti ihan tyytyväinen”, hän jatkaa.
Kultin mukaan Kyrönmaalla sato-odotukset ovat korkeat ja laatukin on kohdillaan. Nyt toivotaan poutaisia ja tuulisia päiviä, jotta viljat tuleentuvat ja kuivuvat pellolla. Eri lajikkeet valmistuvat eri aikaan, joten puinnit jatkuvat syyskuun puoleen väliin asti. Tilanne koko maan osalta tarkentuu, kun puinnit alkavat olla loppusuoralla.
Vertaistukea ja tiedonvaihtoa
Helsingin Mylly pilotoi vastuullisuusviljelyohjelmaansa 11 gluteenitonta kauraa viljelevän sopimusviljelijänsä kanssa. Pakollisina toimina viljelyohjelmassa olivat tarkennettu lannoitus ja kukkiviin kasveihin perustuva viljelykierto. Valinnaisia toimia ovat laajennettu kasvipeitteisyys, laaja maaperäanalyysi, maaperäskannaus, pellon kasvukunnon arviointi, monimuotoisuuspellot, kerääjäkasvien käyttö, satokartat ja ravinnetaselaskelma.
Viljelyohjelman toimenpiteet tähtäävät monimuotoisuuteen ja parempaan satoon, mutta myös pitkällä tähtäimellä maaperän parempaan kasvukuntoon.
”Kun halutaan minimoida ympäristökuormaa, on tärkeää pystyä tuottamaan isoja satoja. Silloin halutaan myös, että ravinteet sitoutuvat satoon, eivätkä huuhtoudu pois”, miettii viljelyohjelmassa mukana oleva Jussi-Pekka Juvela.
Kesän alussa viljelijät vierailivat Yaran tutkimuslaitoksella Kotkaniemessä, jossa he saivat lisävinkkejä lannoitteiden valintaan ja niiden käyttöön. Matkalla todettiin, että Pohjanmaan lakeuksien multava maa on hyvä kasvupaikka kauralle. Se ei tarvitse niin paljon lannoitteita, eivätkä lannoitteet valu vesistöön, vaan imeytyvät maahan antamaan kasvuvoimansa viljalle, kuten kuuluukin.
Viljelijät ovat osallistuneet myös mm. kauralajikkeisiin liittyvään koulutukseen ja vaihtaneet ajatuksia ja oppeja sekä pellonpiennartilaisuuksissa että yhteisessä Whatsapp-ryhmässä.
”Verkostoituminen on ollut tosi tärkeää”, kertovat viljelyohjelmassa mukana olevat Jussi-Pekka Juvela ja Mikko Hölsö.
Juvela viljelee Kokemäellä veljensä kanssa vuodesta 1540 suvun hallussa ollutta sukutilaa. Hänen tilansa sijaitsee kauempana muista viljelyohjelmassa mukana olevista, joten senkin vuoksi yhteinen tiedonvaihto viestiryhmässä on tärkeää, niin kuulee, miten muilla menee.
”Ja joskus voi saada vinkin jostain pienestäkin, itsestä arkipäiväiseltä tuntuvasta asiasta, että noinkin voi tehdä. Kokemuksien vaihto on tärkeää”, täydentää Hölsö.
