Lähellä viljelty ja jalostettu kaura jättää vain pienen jäljen

Luonnonvarakeskus (LUKE) on vuonna 2020 laskenut Myllärin kauratuotteiden elinkaarikohtaisen hiilijalanjäljen, aina pellolta kaupan hyllylle saakka. Laskelmien mukaan tavallisten kaurahiutaleiden ilmastovaikutus on noin 1,2 ja luomukaurahiutaleen noin 1,9 hiilidioksidiekvivalenttia* (CO2-ekv) per kilogramma.

Myllärin-kauratuotteiden hiilijalanjälki on tavallistakin pienempi muun muassa siksi, että myllyissämme käytetään vihreää sähköä. Sen lisäksi tuotamme tarvitsemamme lämpöenergian omassa biovoimalassamme kaurankuorijätettä polttamalla, kertoo Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin.

Helsingin Myllyn tuotantoprosessin hiilijalanjälki on kompensoitu hiilineutraaliksi vuodesta 2019 alkaen. – Tulevaisuuden tavoitteenamme on, että kaupan hyllyillä tullaan näkemään täysin ilmastoneutraaleja Myllärin-tuotteita, paljastaa Kumlin.

Pieni jalostuksen jälki vieläkin pienemmäksi

Valtaosa eli noin 90–98 prosenttia kauran hiilijalanjäljestä syntyy alkutuotannossa. Kuljetuksen osuus on noin 1,5 prosenttia ja prosessoinnin osuus alle prosentin kokonaisilmastovaikutuksesta.

Koska Helsingin Myllyllä kauran prosessointi tapahtuu uusiutuvalla eli vähäpäästöisellä energialla, on sen osuus hiilijalanjäljestä erittäin pieni. Hiilijalanjälkeen vaikuttavat luonnollisesti myös tuotteen pakkauskoko ja -muoto sekä kuljetusmatkojen pituudet.

Kauratuotteista saadaan hiilineutraaleja kompensoimalla koko elinkaarikohtainen hiilijalanjälki. Aiheutettu ilmastovaikutus hyvitetään esimerkiksi uusia hiilinieluja istuttamalla.

– Haluamme omalta osaltamme varmistaa ruoantuotannon tulevaisuuden ja vähentää oman toimintamme ympäristölle aiheuttamaa rasitusta, sanoo Kumlin.

Avainasemassa ilmastoviisaat sopimusviljelijät

Helsingin Myllyn koko toiminta perustuu kasvipohjaisen, kestävää maataloutta tukevan ruoan tuotantoon. – Tulevaisuuden ruokapöydissä nähdään yhä enemmän kasvipohjaista ruokaa, uskoo Kumlin.

Helsingin Myllyn sopimusviljelijät ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä suurin osa kauratuotteiden hiilijalanjäljestä syntyy alkutuotannosta. Viljelijät voivat torjua ilmastonmuutosta ilmastoviisaalla ja kestävällä viljelyllä, jossa huolehditaan riittävästä viljelykierrosta ja ympärivuotisesta kasvipeitteisyydestä.

Viljelykierto varmistaa maaperän ravinteikkuuden ja kasvipeitteisyys maaperän muhevuuden. Kasvit kasvavat terveinä ja vahvoina hyvässä maassa sekä kestävät paremmin vaihtelevat säät ja säiden ääri-ilmiöt. Kasvipeitteiset pellot toimivat myös hiilinieluina.

– Haluamme tukea viljelijöitä, jotta viljapohjaisen ruoan tuotanto kehittyy yhä ilmastoystävällisemmäksi ja kestäväksi, kertoo Kumlin Helsingin Myllyn tavoitteista ilmastonmuutoksen torjunnassa.

*Hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Ilmastovaikutuksella tarkoitetaankasvihuonekaasujen yhteenlaskettua globaalia ilmastoa lämmittävää vaikutusta (GWP).